Humalamäki (Jyväskylä)
| Humalamäki | |
|---|---|
 Näkymä Humalamäentien varrelta. |
|
| Kaupunki | Jyväskylä |
| Suuralue | Kuohu-Vesanka |
| Koordinaatit | |
| Postinumero | 41940 |
 Humalamäki |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Humalamäki on kulmakunta Jyväskylän länsiosassa Kuohu-Vesangan suuralueella lähellä Petäjäveden rajaa. Se ei ole erillinen kaupunginosa, vaan sijaitsee virallisten Vesangan, Kuohun, Varsalanperän ja Vertaalan kaupunginosien raja-alueella. Alueen läpi kulkee Haapamäki–Jyväskylä-rata sekä valtatiestä 18 haarautuva Humalamäentie.[1]
Humalamäki jakautuu kahteen osaan: pohjoiseen Humalaperään sekä eteläiseen Kotaperään. Humalaperän asutus on muodostunut Humalamäen talon lähistölle, Kotaperän asutus puolestaan Kotasenmäen talon ympärille. Koko aluetta on alettu kutsua Humalamäeksi vasta rautatieseisakkeen perustamisen jälkeen.[2]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Humalamäen alueella on useita yli 200 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoavia mäkiä, kuten 236 metrin korkuinen Kinnasvuori.[2] Humalamäen vesistöjä ovat muun muassa Kinnaslampi, Örö, Ykshaukinen ja Särkilampi.[1]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen asutuksen syntymistä Humalaperän alue kuului Vesangan kylän Yrjölän talolle, jonka maat ulottuivat Petäjäveden rajalta nykyiselle Ruokkeelle. Kotaperän alue puolestaan kuului pääosin Sipilän talolle. Isonjaon aikana vuonna 1808 Yrjölästä erotettiin Humalamäen uudistalo, jonka ensimmäinen isäntä oli hirvensalmelainen Matti Pekanpoika. Muut tilat alueella olivat alun perin torppia, joista ensimmäinen oli multialaisen Nehemias Tiihosen 1800-luvulla perustama Sipilän alainen Kotasenmäki. Muut vanhat talot Humalamäessä perustettiin Yrjölän, Sipilän tai Humalamäen talojen torppina, joista suuri osa lunastettiin itsenäisiksi vuonna 1922.[2]
Humalamäen seisake avattiin liikenteelle elokuussa 1940,[3] jonka ympärille Kotaperälle alkoi muodostua lisää asutusta etenkin 1950-luvun puolella. Humalaperälle saatiin sähköt vuonna 1951 ja Kotaperälle vuonna 1953, jälkimmäiselle Siekkilänkosken myllyltä.[2] Matkustajaliikenne Humalamäen seisakkeella lopetettiin vuonna 1978 ja seisake lakkautettiin kokonaan seuraavana vuonna.[3]
Humalamäestä tuli osa Jyväskylän kaupunkia vuonna 2009, jolloin Jyväskylän maalaiskunta lakkautettiin.[1]
Palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Humalamäessä ei ole ollut omaa koulua, vaan alue on kuulunut pääosin Vesangan koulupiiriin,[4] mutta Humalaperältä on myös käyty Petäjäveden puolella Liisalanperän koulussa.[2] 1950-luvulla Humalamäen asukkaat yrittivät saada alueelle omaa koulua, mutta hanke ei toteutunut.[5]
Vuodesta 1952 vuoteen 1999 Humalamäessä toimi Valkeisenmäen kauppa, jonka kauppa-autot kulkivat Jyväskylän maalaiskunnan ja kaupungin sekä Petäjäveden ja Korpilahden alueilla.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lintunen, Vuokko: Wesanka – Kylä Sydän-Suomessa. Vesangan kyläkirja. Jyväskylä: Vesangan kyläyhdistys, 2003. ISBN 952-91-6246-4
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Jyväskylän karttapalvelu (Aluejaot > Kaupunginosat, Kuntaliitosalueet) kartta.jkl.fi. Arkistoitu 22.11.2020. Viitattu 11.4.2025.
- ↑ a b c d e Lintunen 2003, s. 109–114.
- ↑ a b Liikennepaikat - Vaunut.org vaunut.org. Resiina-lehti. Viitattu 11.4.2025.
- ↑ Lintunen 2003, s. 9.
- ↑ Wilmi, Jorma: Jyväskylän maalaiskunnan historia 1945-2008, s. 378. Jyväskylä: Jyväskylän kaupunki, 2011. ISBN 978-952-5847-11-6
- ↑ Lintunen 2003, s. 381–382.