Huijarisyndrooma

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Huijarisyndroomaksi[1] kutsutaan psykologista ilmiötä, jonka vaikutuksesta ihminen ei kykene sisäistämään omia saavutuksiaan todisteista huolimatta. Huijarisyndroomasta kärsivä on vakuuttunut olevansa huijari ja että hänen saavutuksensa ovat ainoastaan hyvän onnen tai ajoituksen tulosta, tai että hän on vain harhauttanut muut luulemaan itseään todellista kyvykkäämmäksi.

Nimestään huolimatta huijarisyndroomaa ei pidetä mielenterveyden häiriönä. Psykologit ovat kuitenkin tutkineet sitä paljon. Termi esiintyi ensi kerran Pauline Clancen ja Suzanne Imes'n vuonna 1978 julkaisemassa artikkelissa, jossa he tutkivat menestyneiden naisten käsityksiä itsestään.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maria Pettersson: Lahjakkaiden naisten huijarisyndrooma (radio-ohjelma) 6.5.2013. YLE. (suomeksi)
  2. Clance, Pauline R. & Imes, Suzanne A.: The impostor phenomenon in high achieving women: Dynamics and therapeutic intervention. Psychotherapy: Theory, Research, and Practice, 1978, 15. vsk, nro 3, s. 241–247. Artikkelin verkkoversio (PDF).