Huhtahanhikki
| Huhtahanhikki | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Suku: | Sormihanhikit Potentilla |
| Laji: | intermedia |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Potentilla intermedia |
|
| Katso myös | |
Huhtahanhikki (Potentilla intermedia) on ruusukasvien heimoon ja sormihanhikkien sukuun kuuluva kasvilaji.[1]
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huhtahanhikki on 25–40 senttimetrin korkuiseksi kasvava kaksivuotinen tai monivuotinen ruohokasvi, jolla saattaa olla useampia varsia. Karvainen, joskus punertava varsi on koheneva tai pysty. Huhtahanhikin korvakkeelliset lehdet sijaitsevat varressa kierteisesti; toisin kuin varsilehdet, tyvilehdet ovat pitkäruotisia. Sormilehdykkäisessä lehtilavassa on viisi kapeanpuikeaa, hammaslaitaista, harvakarvaista lehdykkää. Korvakkeet ovat ehyitä tai liuskaisia.
Huhtahanhikki kukkii kesä-elokuussa. Kasvin kukinto on monikukkainen huiskilo, jonka jokaisessa kukassa on viisi vaaleankeltaista, 4–5 millimetrin pituista terälehteä; teriö on säteittäinen ja noin senttimetrin levyinen. Terälehdet ovat hieman verhiötä lyhyempiä tai saman pituisia; verholehtiä on viisi ja kasvilla on myös ulkoverhiö. Kukassa on tavallisesti 20 hedettä ja useita erilehtisiä emejä. Kukasta kypsyvä hedelmä on vaaleanruskea, pyöreähkö ja sileäpintainen pähkylä, joita kasvaa useita yhdessä.
Kasvin kromosomiluku on 2n = 28, 42 tai 56.
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huhtahanhikin levinneisyyden ydinaluetta on Savon ja Karjalan kaski- ja huhta-alue; tästä tulee myös kasvin suomenkielinen nimi. Myöhemmin laji on hitaasti levinnyt myös lännemmäksi alueille, joilla ei koskaan ole ollut käytössä kaskiviljelyä. Kaskialueen ulkopuolella kasvava huhtahanhikki on saattanut tulla myös painolastikasvina, junanvaunujen mukana tai Suomen sodan aikana venäläisen sotaväen huoltokuljetuksissa.
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huhtahanhikki kasvaa ahoilla, kedoilla, pientareilla, tienvarsilla, ratapihoilla ja joutomailla aina ihmisasutuksen lähettyvillä, ei koskaan syrjäseuduilla.
Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huhtahanhikki on syntynyt ilmeisesti Keski-Venäjällä hopeahanhikin (Potentilla argentea) ja peltohanhikin (Potentilla norvegica) risteytyessä; tästä tulee myös kasvin tieteellinen nimi (intermedia merkitsee "välimuotoinen"). Huhtahanhikki on nimensä mukaisesti ominaisuuksiltaan kummankin kantalajin välimuoto; myöhemmin risteymäalkuperä on varmistettu geneettisillä tutkimuksilla. Kumpaakin kantalajia esiintyy myös Suomessa, usein samoilla paikoilla huhtahanhikin kanssa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Huhtahanhikki – Potentilla intermedia Laji.fi. Viitattu 10.3.2021.
|