Hughes H-4 Hercules

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hughes H-4 Hercules
H-4 Hercules 2.jpg
Tyyppi raskas rahtilentovene
Alkuperämaa Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Valmistaja Hughes Aircraft
Ensilento 12. heinäkuuta 1947
Poistettu käytöstä 1947
Status yksi yksilö museoituna
Valmistusmäärä 1

Hughes H-4 Hercules ("Spruce Goose", "kuusihanhi") on Howard Hughesin Hughes Aircraft-yhtiön rakentama lentovene. Vain yksi Hercules on rakennettu. Hercules on suurin lentovene mitä koskaan on rakennettu, ja myös siipien kärkiväliltään (97,54 m) kaikkien aikojen suurin lentokone; Antonov An-225 on pidempi ja raskaampi, ja on myös lentänyt paitsi korkeammalla, myös otettu vakituiseen käyttöön.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koneen suunnittelu aloitettiin vuonna 1942, mutta se valmistui vasta sodan päättymisen jälkeen vuonna 1947. 2. marraskuuta 1947 Howard Hughes lensi koneella Long Beachissa Kaliforniassa. Kone liikkui 130 km/h nopeudella noin 1,6 kilometrin matkan pysytellen 20 metrin korkeudella. Kriitikoiden mukaan kone ei todellisuudessa olisi pystynyt nousemaan saavutettua korkeutta korkeammalle, vaan kone pysyi ilmassa pelkästään matalalla lennettäessä syntyvän maavaikutuksen ansiosta. Tämä väite on kuitenkin suuri valhe. Howard otti suuren riskin lentäessään koneella joka oli vielä vuoden päässä valmistumisesta. Koneen koko hydrauliikka olisi pitänyt vaihtaa jos sillä olisi mielitty Atlantin ylityksiin joka olisi jälleen maksanut miljoonia, jotka Hughes itse olisi joutunut maksamaan. Sodan loputtua koneelle ei ollut käyttöä koska 1931 säädetty laki USAssa kieltää puurakenteisen koneen käytön matkustajien lennätyksessä ( laki oli protektionismia jolla saatiin Fokker VII ( Fokker Trimotor ) pois liikenteestä USAssa ).lähde?

Pilkkanimi Spruce Goose keksittiin lähinnä siitä väitteestä, että Hughes-yhtiö investoi Yhdysvaltain valtion rahaa tähän projektiin ja se valmistui myöhässä.

Koska toisen maailmansodan aikaan metalleja oli saatavilla rajoitetusti, lähes koko lentokone valmistettiin laminoidusta koivusta (eikä siis pilkkanimen mukaan kuusesta). Rakennuksessa käytettiin myös ajankohtaan nähden edistyksellistä "Duramold"-komposiittiprosessia, jossa rakenteita tehtiin viiluista ja liimasta.

Nykytilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin kone on nähtävillä Evergreen Aviation Museumissa Oregonissa. Museossa on nähtävillä myös malli, jota käytettiin Hughesin elämäkertaelokuvassa Lentäjä, joka kertoo myös H-4:n rakentamisesta ja sen lennosta.

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleiset ominaisuudet

  • Miehistö: 3
  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&066.065000066,65 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&097.054000097,54 m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&024.018000024,18 m
  • Suurin lentoonlähtöpaino: &&&&&&&&&0180000.&&&&00180 000 kg
  • Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&08.&&&&008 × Pratt & Whitney R-4360 Wasp Major -tähtimoottoria; &&&&&&&&&&&02237.&&&&002 237 kW (&&&&&&&&&&&03000.&&&&003 000 hv) per moottori
  • Potkuri: nelilapainen Hamilton-Standard -potkuri, halkaisija &&&&&&&&&&&&&&05.02300005,23 m

Suoritusarvot

  • Matkalentonopeus: &&&&&&&&&&&&0408.&&&&00408 km/h
  • Lentomatka: 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”&”.0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”&”4 800  km (suunniteltu)
  • Lakikorkeus: &&&&&&&&&&&06370.&&&&006 370 m

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä ilmailuun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.