Hrafnkell Freyringoðin saaga

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hrafnkellin saagan ensimmäinen sivu käsikirjoituksessa AM 156, fol. (1600-l.), joka on yksi saagan tärkeimmistä säilyneistä käsikirjoituksista.

Hrafnkell Freyringoðin saaga (isl. Hrafnkels saga Freysgoða) on keskiaikainen islantilainen saaga, jonka kirjoittajaa ei tunneta. Se luetaan niin kutsuttuihin islantilaissaagoihin. Saagan tapahtumat sijoittuvat 900-luvulle Islannin itäosaan ja yleiskäräjille (isl. Alþingi) Þingvellirille. Sen päähahmo, Hrafnkell Freyringoði, on jossain määrin ylimielinen päällikkö, joka on luvannut surmata sen, joka ratsastaisi ilman hänen lupaansa hänen Freyrille pyhitetyllä ratsullaan, Freyfaxilla. Pahaonninen Einarr, joka työskentelee Hrafnkellin tilalla, sattuu ratsastamaan Freyfaxilla, ja Hrafnkell on pakotettu täyttämään lupauksensa. Einarrin isä ryhtyy sukulaismiehensä Sámrin avulla hankkimaan itselleen oikeutta ja onnistuukin siinä. Käräjöinnin seurauksena Hrafnkell menettää tilansa ja päällikkyytensä. Hän hankkii ne kuitenkin kovalla työllä ja onnella myöhemmin takaisin luovuttuaan sitä ennen myös Freyrin palvomisesta.[1] Hrafnkell Freyringoðin saaga on ilmestynyt suomeksi Antti Tuurin kääntämänä teoksessa Gunnlaugr Käärmeenkielen saaga ja muita lyhytsaagoja (Helsinki: Otava 2006).

Ajoituksesta ja käsikirjoituksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hrafnkell Freyringoðin saaga ei itsessään ole kovinkaan pitkä, mutta sitä pidetään yhtenä merkittävimmistä islantilaissaagoista. Saaga on kirjoitettu 1200-luvun jälkipuoliskolla eli kolmisensataa vuotta sen jälkeen kuin saagassa kuvattujen tapahtumien väitetään sattuneen. Saaga on kuitenkin säilynyt vain myöhemmissä paperikopioissa ja yhdessä 1400-luvun alusta peräisin olevassa pergamenttilehdessä.[2]

Saagan erityispiirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hrafnkellin saagaa on alkujaan pidetty suullisesti välittyneenä saagana, joka pohjautuu todellisille tapahtumille. Myöhemmin on havaittu, että esimerkiksi saagan maantieteellinen kuvaus on osittain virheellistä. Tämän seurauksena mm. Sigurður Nordal on esittänyt, että saaga olisi 1200-luvulla kirjoitettua historiallista fiktiota, kun taas Hermann Pálsson on pitänyt teosta avainromaani-tyyppisenä (roman à clef) teoksena, jonka päähahmoilla ja tapahtumilla olisi ollut vastineensa todellisuudessa. On katsottu, Hrafnkellin saagan kautta on tuotu esille kristillisiä hyveitä. On myös esitetty (esim. Henry Kratz), että Hranfkellin saagan taustalla on saattanut vaikuttaa suullisessa perinteessä tunnettu edda-tyyppinen kertova runous. Esikuvana mahdollisesti toiminut runo ei kuitenkaan ole säilynyt.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kratz, Henry. 1993. Hrafnkels saga Freysgoða. Teoksessa Medieval Scandinavia: An Encyclopedia, toim. Phillip Pulsiano. New York: Garland, 301.
  • Simek, Rudolf & Hermann Pálsson. 2007. Lexikon der altnordischen Literatur . Kröners Taschenausgabe 490. Stuttgart: Kröner.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kratz 1993, 301; Simek & Hermann Pálsson 2007, 189.
  2. Kratz 1993, 301; Simek & Hermann Pálsson 2007, 189.
  3. Kratz 1993, 301.

Käännökset ja editiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Coles, John (käänt.). 1882. The Story of Hrafnkell, Frey's Priest. London.
  • Gunnell, Terry (käänt.). 1997. The Saga of Hrafnkel Frey's Godi. Teoksessa The Complete Sagas of Icelanders, Including 49 Tales 5. Toim. Viðar Hreinsson, Robert Cook et al. Reykjavík: Leifur Eiríksson, 261–281.
  • Hermann Pálsson (käänt.). 1971. Hrafnkel's saga and other Icelandic stories. Harmondsworth, UK: Penguin.
  • Jakobsen, Jakob (toim.). 1903. Austfirðinga sögur. Copenhagen: S. L. Møller.
  • Jón Helgason (toim.). 1950. Hrafnkels saga Freysgoða.Reykjavík: E. Munksgaard.
  • Jón Jóhannesson (toim.). 1950. Austfirðinga sögur. Íslenzk fornrít 11. Reykjavík: Hið íslenzka fornritafélag.
  • Thorsen, Peder G. & Konráð Gíslason (toim.)1839. Sagan af Hrafnkeli Freysgoða.Copenhagen.
  • Tuuri, Antti (käänt.). 2006. Hrafnkell Freyringoðin saaga. Teoksessa Gunnlaugr Käärmeenkielen saaga ja muita lyhytsaagoja. Helsinki: Otava.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]