Hongkongin vuoden 2019 protestit

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Hongkongin luovutuslakiesityksen vastaiset mielenosoitukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mielenosoitus 16. kesäkuuta 2019

Hongkongissa on järjestetty vuonna 2019 lukuisia mielenosoituksia Hongkongin hallituksen ehdottamaa luovutuslakiesitystä vastaan. Hongkong on ollut Kiinan vallan alla vuodesta 1997. Siellä on säilynyt oma lähellä länsimaista ollut lakinsa. Vuonna 2019 esitettiin uusi laki, joka sallii Hongkongin viranomaisten luovuttaa vakavista

rikoksista syytettyjä myös Kiinaan. Kiinan vankiloissa ja leireillä on paljon huonommat olot kuin Hongkongissa. Hongkongilaisten mukaan lakia käytetään demokratia-aktivismin vaientamiseen. Hongkongin viranomaiset ovat vakuuttaneet, ettei laki ole poliittinen.

Tästä huolimatta 9. kesäkuuta alkoivat satojen tuhansien ihmisten protestit ja mellakat, jotka ovat jatkuneet kuukausia. Ne häiritsivät huomattavasti Hongkongin arkea. Protestit jatkuivat, vaikka Hongkongin johtaja veti luovutuslain pois[1]. Noin 10 ihmistä on kuollut mellakoissa tai niiden seurauksena. Myös sivullisa on joutunut protestoijien raivon uhriksi, esimerkiksi mandariinikiina puhumisen takia. Molemminpuolinen väkivalta kiihtyi marraskuussa 2019, ja Kiina uhkasi palauttaa järjestyksen voimatoimin[2].

Luovutuslaki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hongkongin ja Taiwanin välillä ei ole rikollisten luovutussopimusta. Eräs mies murhasi Taiwanissa tyttöystävänsä ja pakeni Hongkongiin. Miestä ei tuomittu siellä murhasta koska rikos oli tehty Taiwanissa. Hän sai tuomion vain rahanpesusta. Mies vapautui vankilasta lokakuussa 2019.[3][4] Taiwan halusi miehen takaisin murhatuomiota varten. Niinpä Hongkongin viranomaiset laativat lain, jonka perusteella vakavasta yli 7 vuoden vankeustuomion rikoksesta epäillyn saattoi luovuttaa Kiinaan, Taiwaniin tai Macaoon[5].

Luovutuslaki mahdollistaisi Hongkongin kansalaisten pidätyksen ja luovutuksen Manner-Kiinaan kiinalaisten viranomaisten pyynnöstä.[6] Tämä heikentäisi Hongkongin autonomiaa. Hongkongissa on pelätty Kiinan kansantasavallan hallinnon käyttävän esitettyä lakia Hongkongin ihmisoikeusaktivistien, toimittajien ja asianajajien pidättämiseen poliittisista syistä.[7] Viranomaisten mukaan laki ei ollut poliittinen.

Lain vastustajien mukaan Kiinassa on paljon virheellisiä tuomioita, vankiloissa kidutusta.

Suuria mielenosoituksia on järjestetty kesäkuusta 2019 alkaen.

Muut syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perussyy protesteihin on Hongkongin eri suuntauksia edustavien aktivisten huoli ns tavallisen kansan taloudesta, vapaudesta ja identiteetistä. Hongkongissa kiinalaisia pidetään monesti seudulle kuulumattomina ulkomaalsina. Hongkongin kalliit vuokrat luovat tyytymättömyyttä elintasoon. Hongkongin talous ei ole enää modernisaation veturi Kiinan mannermalla, niin kuin se oli 90-luvulla. Kiinan on katsottu viime vuosina sekaantuneen aiempaa enemmän alueen sisäpolitiikkaan. Kiinan toimien pelätään myös heikentävän Hongkongin asemaan talouskeskuksena.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2003 protestien tuloksena hyllytteiin turvallisuuslakeja. Hongkongissa oli laajoja mielenosoituksia myös vuonna 2014. Tässä "sateenvarjovallankumouksessa" mielenosoittajat vastustivat sitä, ettei Kiina sallinut vapaata ehdokasasettelua tulevissa vuoden 2017 vaaleissa[8]. Nämä protestit eivät muuttaneet Kiinan politiikkaa Hongkongin suhteen.

Protestit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhainen luovutuslain vastainen mielenosoitus Hongkongissa 31. maaliskuuta 2019.
Mellakak 25. elokuuta.


Ensimmäinen protesti oli 9. kesäkuuta, jolloin satoja tuhansia lähti marssille[9]. 11. kesäkuuta oli aiempaa koveäänisempi protesti. Ensi kertaa poliisi käytti kyynelkaasua ja kumiluoteja. 22 loukkaantui[10].

Kesäkuun 15. päivä Hongkongin hallintojohtaja Carrie Lam ilmoitti lakiesityksen valmistelun lykkääntyvän.[6] Mielenosoitukset ovat jatkuneet tämän jälkeenkin mielenosoittajien vaatiessa hallitukselta täydellistä luopumista esityksestä[11] sekä demokraattisia uudistuksia muun muassa Hongkongin lainsäädäntöneuvoston edustajien vaaleihin.[12] Kesäkuun 16. päivänä osallistujia oli noin kaksi miljoonaa.[13]

Mielenosoittajia vastaan on hyökännyt poliisin lisäksi tunnuksettomia ja naamioituneita ryhmiä. Näiden joukossa on ollut lehtitietojen mukaan Hongkongin järjestäytyneeseen rikollisuuteen eli triadeihin kuuluvia henkilöitä.[14] Valkoisiin paitoihin pukeutuneet rikolliset hyökkäsivät mustapaita-protestoijien kimppuun, 45 joutui sairaalaan 21. heinäkuuta[15].

11. elokuuta poliis rynnäköi metroasemalle, ja käytti ensi kertaa peitepoliiseja.

Elokuun 18. päivänä järjestettyyn mielenosoitukseen osallistui järjestäjien mukaan 1,7 miljoonaa ihmistä.[12] Milenosittajat alkoivat lisätä välineistöään, elokuussa mm voimakkaita laserosoittimie sokaistaakseen poliisin. Poliis taas pyrki entistä tehokkaamin hajottamaan väkijoukot ja murtamaan protestit.

Carrie Lam veti syyskuun alussa luovutuslain pois[16]. Myös Kiina tuli päätöstä[17]. Mutta tämä ei riittänyt protestoijille, jotka vaativat mm pidätettyjen protestoijien vapauttamista[18].

Protestoijat käyttyivät usein naamioita estääkseen tunnistamisen. Hallinto asetti naamiokiellon. Sillä haluttiin hillitä mellakoita[19]. Protestoijat suuttuivat täästäkin[20]. Lokakuun 1. päivänä eli Kiinan kansantasavallan 70-vuotisjuhlapäivänä protesteissa ja niiden tukahduttamisessa käytettiin väkivaltaa. Yhden ihmisen kerrotaan haavoittuneen poliisin luodista, mutta poliisi ei ole vahvistanut tietoa.[21]

Protestit jatkuivat pitkin syksyä. Marraskuun puolivälissä levottomuudet olivat aiempaa rajumpia. Kiinan kansanarmeijan sotilaat siivosivat katuja lauantaina 16. mararskuuta, mutta eivät taistelleet[22].

Sunnuntaina 17. marraskuuta protestit olivat teknillisellä yliopistolla. Alussa opiskelijat heittelivät katua siivonneita hallituksen tukijoita kivillä. Poliis alkoi ampua kyynelkaasua[23]. Poliisi ja protestoijat taistelivat. Viranomaisten kampukselle saartamat protestoijat mm ampuivat jousilla. Yksi nuoli osui poliisia jalkaan[24]. Poliisi uhkasi ehkä käyttävänsä kovia panoksia, jos opiskelijat eivät luovu voimakkaista aseistaan[25][26]. Kapinallisten katapultit ampuivat tiiliskiviä esteeksi autoille, polttopullosta syttyi suuri tulipalo. Protestoijat pyrkivät polttopulloin estämään poliisin tulon, turhaan. Poliisi ampui kyynelkaasua ja kumiluoteja. Opiskelijat saivat palovammoja ilmeisesti poliisin suihkuttaman veden sisältämästä kemikaaleista. Noin 40 loukkaantui[27]. Protestoijat koettivat paeta saarretusta kampuksesta. Poliisi otti ulos pyrkiviä kiinni[28].

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. MTV UUTISET-STT – AFP: Hongkong antoi jo periksi – protestoijat eivät aio lopettaa massamielenosoituksia: "Laastarin paneminen mätänevään lihaan ei enää auta" mtvuutiset.fi. 5.9.2019. Viitattu 18.11.2019.
  2. STT–AFP: Suora lähetys: Yhteenotot Hongkongin kiistakampuksella jatkuvat Ilta-Sanomat. 18.11.2019. Viitattu 18.11.2019.
  3. Lehti: Hongkongin mielenosoituksille kipinän antanut mies vapautuu vankilasta lokakuussa – tunnusti raskaana olevan tyttöystävänsä murhan Helsingin Sanomat. 30.9.2019. Viitattu 2.10.2019.
  4. Hongkongin mielenosoituksille kipinän antanut, naisystävänsä murhasta epäilty mies vapautettiin vankilasta Helsingin Sanomat. 23.10.2019. Viitattu 14.11.2019.
  5. Pelko karkottamisesta Kiinaan ajoi satojatuhansia marssille Hongkongissa – "Minun on pelastettava tyttäreni", kommentoi uudesta karkotuslaista huolestunut opettaja Yle Uutiset. Viitattu 18.11.2019.
  6. a b Maukonen, Riikka ja Vainio, Sara: Hongkongissa suurmielen­osoitukset nostattanut luovutus­laki lykkääntyy, asian­tuntijan mukaan hallitus taipui pakon edessä Helsingin Sanomat. 15.6.2019. Viitattu 19.8.2019.
  7. Li, Jeff: Hong Kong-China extradition plans explained BBC News. 10.6.2019. Viitattu 19.8.2019. (englanniksi)
  8. Hongkongissa käynnissä Kiinan suurin demokratiaprotesti vuosiin – kuvakooste "sateenvarjovallankumouksesta" Helsingin Sanomat. 1.10.2014. Viitattu 18.11.2019.
  9. Pelko karkottamisesta Kiinaan ajoi satojatuhansia marssille Hongkongissa – "Minun on pelastettava tyttäreni", kommentoi uudesta karkotuslaista huolestunut opettaja Yle Uutiset. Viitattu 18.11.2019.
  10. Hongkongin jättiprotestit eskaloituivat kaaokseksi – poliisi käyttänyt kumiluoteja ja kyynelkaasua mielenosoittajia vastaan www.iltalehti.fi. Viitattu 18.11.2019.
  11. Hongkongin johtaja: Kiistelty luovutuslakiesitys on kuopattu – lausunto ei vastaa mielenosoittajien vaatimuksiin Yle Uutiset. 9.7.2019. Viitattu 19.8.2019.
  12. a b Organisers say 1.7 million joined Hong Kong pro-democracy rally against police use of force, as protesters reiterate 5 demands Hong Kong Free Press. 18.8.2019. Viitattu 20.8.2019. (englanniksi)
  13. Hong Kong: Timeline of extradition protests BBC. 19.8.2019. Viitattu 20.8.2019. (englanniksi)
  14. Hongkongin mielen­osoitusten pelätään kärjistyvän, ja jopa ”kiinalaisen mafian” epäillään sekaantuneen yhteen­ottoihin – mitä ovat paha­maineiset triadit? Helsingin Sanomat. 3.8.2019. Viitattu 8.9.2019.
  15. Aseistautunut joukko naamioituja miehiä pahoinpiteli ihmisiä Hongkongin metro- ja juna-asemilla, 45 sairaalaan www.iltalehti.fi. Viitattu 18.11.2019.
  16. Holmes Chan: Hong Kong to officially withdraw extradition bill from legislature, but still no independent probe into crisis Hong Kong Free Press HKFP. 4.9.2019. Viitattu 18.11.2019. (englanniksi)
  17. Hongkongin mielenosoitukset jatkuvat – sadat tuhannet mustiin pukeutuneet protestoijat kunnioittivat kuollutta mielenosoittajaa www.aamulehti.fi. Viitattu 18.11.2019.
  18. Holmes Chan: Hong Kong to officially withdraw extradition bill from legislature, but still no independent probe into crisis Hong Kong Free Press HKFP. 4.9.2019. Viitattu 18.11.2019. (englanniksi)
  19. MTV UUTISET-STT – AFP: Hongkong kieltää kasvot peittävien naamioiden käytön – päätöksellä pyritään hillitsemään mellakoitsijoiden riehuntaa mtvuutiset.fi. 4.10.2019. Viitattu 18.11.2019.
  20. Hongkongin kaatosateessa leviää kyynelkaasu, kymmenettuhannet ovat taas lähteneet kaduille – Protestoijat osoittelivat laservalolla Kiinan armeijan varuskuntaa Helsingin Sanomat. 6.10.2019. Viitattu 18.11.2019.
  21. Kymmenien tuhansien ihmisten protesti Hongkongissa muuttui väkivaltaiseksi Kiinan juhlapäivänä ls24.fi. 1.10.2019. Viitattu 2.10.2019.
  22. Kiinan armeijan sotilaat ilmestyivät siivoamaan Hongkongin katuja Yle Uutiset. Viitattu 18.11.2019.
  23. Ylen toimittaja Hongkongissa: "Yliopistolla käydään kaupunkitaistelua" – poliisi uhkasi käyttää kovia luoteja mellakoitsijoita vastaan Yle Uutiset. Viitattu 18.11.2019.
  24. STT–AFP: Mielenosoittajan ampuma nuoli osui poliisiin Hongkongissa Ilta-Sanomat. 17.11.2019. Viitattu 18.11.2019.
  25. Hongkongissa vallatun yliopiston pattitilanne jatkuu ja sen pelätään päättyvän verenvuodatukseen – Ylioppilaskunta: "Olemme loukussa" Yle Uutiset. Viitattu 18.11.2019.
  26. Ylen toimittaja Hongkongissa: "Yliopistolla käydään kaupunkitaistelua" – poliisi uhkasi käyttää kovia luoteja mellakoitsijoita vastaan Yle Uutiset. Viitattu 17.11.2019.
  27. Sadat mielenosoittajat vallanneet yliopiston Hongkongissa, poliisi uhkaa kovilla ammuksilla - seuraa suoraa lähetystä www.iltalehti.fi. Viitattu 18.11.2019.
  28. Samu Lehtonen: Hongkongissa pattitilanne: Yliopistolla valtava tulipalo, poliisi uhannut ampua kovilla kohti protestoijia – verilöylyä pelätään Ilta-Sanomat. 18.11.2019. Viitattu 18.11.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]