Holmin piiri
| Holmin piiri Хо́лмский райо́н, Holmski raion |
|
|---|---|
 |
|
.svg) Holmin piiri Novgorodin alueen kartalla. |
|
| Valtio | Venäjä |
| Alue | Novgorodin alue |
| Hallinto | |
| – hallinnon tyyppi | Kunnallispiiri |
| – hallinnollinen keskus | Holm |
| Pinta-ala | 2 178,69 km² |
| Väkiluku (2010) | 6 200 |
| Piirin sivusto | |
Holmin piiri (ven. Хо́лмский райо́н, Holmski raion) on kunnallishallintoalue Novgorodin alueella Venäjällä. Nykymuodossaan vuonna 1958 perustetun piirin pinta-ala on 2 178,69 neliökilometriä[1]. Asukkaita on 6 200 henkeä (vuonna 2010)[2].
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Novgorodin alueen eteläisimmässä osassa sijaitseva Holmin piiri rajoittuu pohjoisessa Poddorjen ja idässä Marjovon piireihin, etelässä Tverin alueen Andreapolin ja Toropetsin piireihin sekä lännessä Pihkovan alueen Loknjan ja Bežanitsyn piireihin[3]. Pinta-alasta 80,5 % on metsää, 8,9 % maatalousmaata ja 1,2 % asuinaluetta[4].
Piirin eteläosa kuuluu Valdain ylängön reuna-alueeseen, joka lännessä ja pohjoisessa muuttuu laajaksi soistuneeksi tasangoksi. Lovatjoki jakaa piirin kahteen osaan.[5] Muita jokia ovat Kunja sekä Bolšoi ja Malyi Tuder[6]. Suurin järvi on Rdeiskoje[7]. Hyötykaivannaisiin kuuluvat hiekka, sora, savi, turve ja sapropeeli[8].
Piirin alueella sijaitsee osa Polistin ja Lovatin suoalueen muodostamasta Rdeiskin luonnonpuistosta. Ympäristön tila on hyvä.[9]
Hallinnollinen jako ja asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Piiriin kuuluu Holmin kaupunkikunta ja kolme maalaiskuntaa: Krasnyi Bor, Morhovo ja Togod. Hallinnollinen keskus on Holmin kaupunki, josta on 202 kilometriä alueen pääkaupunkiin Novgorodiin. Asutuskeskuksia on yhteensä 144.[1] Nahodin ja Navolokin maalaiskunnat lakkautettiin vuonna 2010.
Holmin kaupunki on piirin ainoa kaupunkiasutus. Kaupunkiväestön osuus on 62,0 % (vuonna 2010).[2] 35:ssä asutuskeskuksessa ei ole lainkaan vakituista asutusta[10].
Asukasluvun kehitys
| 1959 | 1970 | 1979 | 1989 | 2002 |
|---|---|---|---|---|
| 14 460[11] | 12 769[12] | 10 074[13] | 9 174[14] | 7 712[15] |
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seudun asukkaat ovat Ilmajärven sloveenien jälkeläisiä. Lovatjokea pitkin kulki 800–1100-luvuilla Viikinkien idäntie. Holm mainitaan novgorodilaisessa kronikassa vuonna 1234. Vuonna 1504 sitä kutsuttiin ensimmäisen kerran kaupungiksi. 1500–1600-luvuilla se joutui useasti liettualaisten, puolalaisten ja ruotsalaisten hävittämäksi. Vuonna 1777 siitä tuli Pihkovan lääniin kuuluneen kihlakunnan keskus.[16]
Vuonna 1927 perustettu Holmin piiri kuului aluksi Leningradin ja Läntiseen alueeseen, vuosina 1935–1944 Kalininin sekä vuoteen 1958 saakka Velikije Lukin ja Pihkovan alueeseen. Toisen maailmansodan aikana seutu oli saksalaisten miehittämä.[17]
Liikenne, talous ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Holmin kautta kulkee Šimskin, Staraja Russan, Loknjan ja Nevelin välinen maantie, josta haarautuu tie Marjovoon ja Demjanskiin. Piiristä on linja-autoyhteydet Novgorodiin, Pietariin, Staraja Russaan ja Velikije Lukiin.[18]
Tärkeimmät elinkeinot ovat metsä- ja puunjalostusteollisuus sekä maatalous. Ainoa suurempi yritys on puunjalostusta harjoittava Holmski leshoz. Maataloutta edustavat yksityis- ja palstaviljelmät tuottavat muun muassa maitoa, lihaa, viljaa ja perunaa.[19]
Piirissä toimii kuusi lastentarhaa, kaksi ala- ja peruskoulua, keskikoulu ja lasten harrastuskeskus. Terveyspalveluihin kuuluvat sairaala, poliklinikka, lasten poliklinikka ja kuusi lääkintäasemaa. Kulttuurilaitoksia ovat kansantaiteen talo, piirin kulttuuritalo, kymmenen kylien kulttuuritaloa, keskuskirjasto, lastenkirjasto, 12 kyläkirjastoa, lasten taidekoulu ja museo.[20] Vähittäiskaupasta huolehtii piirin kulutusosuuskunta ja joukko yksityisyrittäjiä[21].
Nähtävyydet ja matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seudulla sijaitsee useita muinaisia asuin- ja hautapaikkoja. Holmissa sekä Dunajevon ja Zalesjen kylien lähellä on muinaislinnat. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat Rdeiskojejärven rannalla sijaitseva erämaaluostari, Apoletsin kirkko sekä Kamenkan, Togodin ja Tuhomitšin kartanoalueet. Historialliset kohteet liittyvät toisen maailmansodan taisteluihin.[22]
Matkailijoita houkuttelevat seudun puhdas luonto, kulttuurimaisemat ja historialliset nähtävyydet[23]. Palveluihin kuuluu pieni hotelli[24]. Viime aikoina seudulle on alkanut syntyä moskovalaisten ja pietarilaisten kesäasutusta[23].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Shema territorialnogo planirovanija Holmskogo munitsipalnogo raiona Novgorodskoi oblasti: Materialy po obosnovaniju 2012. Veliki Novgorod: Graf-Info. Viitattu 14.6.2013. (venäjäksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Shema, s. 10.
- ↑ a b Tšislennost naselenija Rossii, federalnyh okrugov, subjektov Rossijskoi Federatsii, gorodskih okrugov, munitsipalnyh raionov, gorodskih i selskih poseleni gks.ru. Arkistoitu 5.6.2013. Viitattu 14.6.2012. (venäjäksi)
- ↑ Shema, s. 9.
- ↑ Shema, s. 93.
- ↑ Shema, s. 12.
- ↑ Shema, s. 13.
- ↑ Shema, s. 20.
- ↑ Shema, s. 22.
- ↑ Shema, s. 21.
- ↑ Shema, s. 32.
- ↑ Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. demoscope.ru. Viitattu 14.6.2013. (venäjäksi)
- ↑ Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. demoscope.ru. Viitattu 14.6.2013. (venäjäksi)
- ↑ Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. demoscope.ru. Viitattu 14.6.2013. (venäjäksi)
- ↑ Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. demoscope.ru. Viitattu 14.6.2013. (venäjäksi)
- ↑ Demoskop Weekly: Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. demoscope.ru. Viitattu 14.6.2013. (venäjäksi)
- ↑ Shema, s. 13–14.
- ↑ Shema, s. 15.
- ↑ Shema, s. 98, 104.
- ↑ Shema, s. 38–40.
- ↑ Shema, s. 48–51.
- ↑ Shema, s. 56.
- ↑ Shema, s. 133–137.
- ↑ a b Shema, s. 55.
- ↑ Shema, s. 43, 60.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Holmin piirin sivusto (venäjäksi)