Hollolan kulttuuritie

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hollolan kulttuuritie on matkailureitti, jonka varrella kulkee pyörätie pitkiä osuuksia. Sen muodostavat Lahden keskustasta Hollolan kirkonkylään johtava, Vesijärven rantaa myötäilevä Rantatie eli yhdystie 2956 sekä Hollolan kirkonkylästä Viipurin yliselle tielle, nykyiselle valtatie 12:lle vievä yhdystie 3161, Kirkkotie.

Reitti alkaa Lahden keskustasta linja-autoaseman eteläpuolella olevasta kiertoliittymästä, jonka kautta kulkee seututie 140 (entinen valtatie 4, kiertoliittymästä koilliseen Lahdenkadun ja lounaaseen Hollolankadun nimisenä) ja josta itään johtaa Aleksanterinkatu ja länteen Jalkarannantie.[1] Reitti alkaa tästä kohdasta Jalkarannantietä pitkin.

Lahdesta Hollolaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartano, Teivaa ja Jalkaranta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen Lahden keskusta oli aikoinaan Hollolan pitäjään kuulunut Lahden kylä. Hollolan kulttuuritie alkaa sieltä, ja sen alkuosa kulkee Jalkarannantietä pitkin. Lahden linja-autoasema jää kulttuuritien pohjoispuolelle, ja sen eteläpuolella on Shellin huoltoasema, joka toimii liikenneaseman tapaan kahvilana, mutta jossa on edelleen auton automaattipesumahdollisuus. Shellin aseman länsipuolelta sen ja Lahden urheilutalon välistä on purettu Esson ja Teboilin huoltoasema, minkä vuoksi paikalle on jäänyt runsaasti pysäköintitilaa pääasiassa Lahden urheilutalon käyttäjiä varten niin kuin linja-autoaseman pysäköintialueellakin.

Lahden linja-autoaseman takana pohjoisessa on Fellmanin kartano, joka toimii Lahden kaupunginmuseon päänäyttelypaikkana. Sen eteläpuolella ja kulttuuritien pohjoispuolella on ensiksi Lahden kisapuisto ja lännempänä kiertoliittymän ympärillä Lahden urheilutalo sekä Pikku-Vesijärven puisto, jossa ja myös Kariniemessä on puulajipuisto, arboretum. Pikku-Vesijärven puistossa ovat myös Lahti Energian vesiurut sekä itsenäisyyden juhlavuodeksi 1977 istutettu visakoivu muistolaattoineen.

Vesijärven rannassa Jalkarannantie ylittää suojatien länsipuolelta entisen ratapenkeren, joka on muutettu Lahden stadionilta Vesijärven satamaan johtavaksi kävely- ja pyörätieksi.

Tie jatkuu alenevana Teivaan vedenottamon pohjoispuolelta ja Vesijärven etelärannan eteläpuolelta Teivaan venesataman ohitse Pallaksenrannan kiertoliittymään.

Tie jatkuu korkealla kohti Tapanilaa, jossa se laskeutuu jälleen Vesijärven rannan tasolle. Tapanilaan laskeutuvan tien eteläpuolella, vasemmalla puolella, on entinen Jalkarannan kansakoulun paikka ja oikealla puolella on Myllysaari, johon johtaa kaksi peräkkäistä siltaa. Myllysaari on Lahden purjehdusseuralle siirtynyt saari, josta on löydetty muinaisjäännöksiä. Myllyn paikkana on käytetty Myllysaaren eteläpuolella olevaa pientä saarta, josta 1900-luvun alussa tuli huvitilaisuuksien järjestämispaikka.

Jalkarannantien eteläpuolella on Sammalsuonkatu, joka on nykyään ainoa Jalkarannasta valtatie 12:lle johtava tie, sillä toinen aikaisempi reitti on katkaistu Läntiselle hautausmaalle johtavaksi umpikujaksi. Myös Sammalsuonkadun liikennettä on muutettu kumpareiden ja liikenteenjakajien avulla. Sammalsuonkadun ylitse on rakennettu kaksi hirsistä jalankulkusiltaa pururadan ja hiihtoladun käyttäjien turvaksi.

Jalkarannantie nousee Vesijärven tasosta Kankolassa, jossa on tien pohjoispuolella Kankolankatu ja ostoskeskus sekä eteläpuolella Jalkarannan koulu, Tapanilan vanhainkoti ja sairaala.

Toinen Kankolan alueen tienristeys on Kiikkulan tienristeys, mihin liittyvä Kiikkulankatu johtaa myös Vesijärven rantaan.

Hollolan Messilä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tie jatkuu länteen nousten jälkeen harjulle Korpikankareelle ja Rautakankankareelle, jonka länsipuolella tie laskee jälleen Vesijärven rannan tasolle Messilässä, jossa on Camping Messilä rannalla ja Messilän mäen päällä Messilän kartano. Camping Messilässä toimii elintarvikekioskin tasoinen kauppa, Messilän venesatama ja avoin langaton lähiverkko, jonka SSID on CampingMessila. Alueella on runsaasti asuntovaunuasukkaita. Kesällä maanantaita lukuun ottamatta rannasta järjestetään linjaliikennettä Vesijärven poikki aikataulun mukaan Lahteen, haluttaessa myös Enonsaareen Messilän satamasta.

Kutajärvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Messilästä tie johtaa Kutajärvelle, jossa on lintutorni. Tornin pysäköintialueelta rantaan johtava tie on suljettu betonisin estein ajoneuvoilta. Autolla lähimmäksi lintuhavaintotornia pääsee ajamalla edemmäs Ehtootie 26:een Hollolan vanhainkodin rakennuksille, joiden kaakkoiskulmasta Kutajärven suuntaan johtavan tien päätepisteeseen voi pysäköidä. Kutajärven lintutorni sijaitsee Kuivasniemen kärjessä.[2] Länsipään rannassa on kahlaajia ja vesilintuja.[3]

Kutajärvi kuuluu Kutajärven alue-nimiseen Natura 2000-luonnonsuojelualueeseen.

Pyhäniemi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Messilän jälkeen tie jatkuu miltei Vesijärven rannan tasoisena Pyhäniemeen saakka, jossa on Pyhäniemen kartano. Kartanossa järjestetään vuosien tauon jälkeen taidenäyttelyitä ja muita kulttuuritilaisuuksia. Pyhäniemen kartanon pohjoispuolella olevalla Vesijärven lahdella talvisodan aikana toimi Pyhäniemen lentokenttä. Pyhäniemen pohjoispuolella on Kotomäki-niminen huvila-asutusalue.

Hollolan kirkonkylä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tie jatkuu Hollolan kirkonkylään, jossa on Hollolan kunnantupa, Hollolan keskiaikainen kivikirkko, Hentilän talomuseo, Hollolan kotiseutumuseo, Kapatuosian linnavuori sekä matkan päässä Parinpellon leirikeskus. Kylässä on myös Osuuskauppa Hämeenmaan Sale, joka rakennettiin lakkautetun osuuskaupan myymälän tilalle uudisrakennukseen. Osuuskauppa Hämeenmaan lakkautetun myymälän, jonka on korvannut kauempana oleva Sale, ja Hollolan kunnantuvan välissä on museoitu puhelinkioski ja kioski, joka juhli 2009 viisikymmenvuotista toimintaansa. Näistä rakennuksista länteen on miniatyyrinaivisti Asta Pulkkisen taideateljee. Osuuskauppa Hämeenmaan entinen kauppa edustaa tyyliltään 1930-luvun funktionalismia.

Hollolan kunnan nykyinen kuntakeskus sijaitsee Salpakankaalla valtatie 12:n varrella.

Hollolan kirkonkylässä on myös ollut osuuspankki, jonka alkuperäinen rakennus on purettu. Purkamisen jälkeen pankki toimi uudisrakennuksesta, mutta nykyisin se on lopetettu. Kirkonkylässä on myös Kirkonlahden venesatama Hollolan pappilan rannassa. Hollolan pappilasta Elias Lönnrot lähti 1827 ensimmäiselle runonkeruumatkalleen.

Heinäkuun 25.–27. päivinä 2010 järjestettiin kirkonkylässä kahdeksas Hollolan keskiaikatapahtuma, jossa teemana oli roomalaiskatolisen kirkon pyhimys Katariina Aleksandrialainen. Hollolan keskiaikainen kivikirkko on nimetty pyhän Marian mukaan, mutta Hämeessä lähin Katariina Aleksandrialaiselle nimetty kirkko on Lammin kirkko[4] Hollolan keskiaikainen kivikirkko on tiekirkko, jossa on päivystää opas.

Kirkkotie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolan kirkonkylästä etelään kulttuuritie jatkuu yhdystietä 3161 eli Kirkkotietä pitkin kohti valtatietä 12. Sen länsipuolella on Harjulan tanssilava, Kiikunlähteelle vievä tie, Hollolan sodanaikainen lentokenttä ja itäpuolella Hämeen Rykmentin hallinnoima Suomen puolustusvoimien Hälvälän ampumarata. Ampumaradan tapaan myös lentopaikaksi myöhemmin määritelty Hollolan lentokenttä on sotilasaluetta, jolla saa liikkua vain Hämeen Rykmentin komendantin luvalla. Alueen opastaulu näkyy kuitenkin tielle, mistä näkyy hiekkakentän kiitoteiden sijoittelu. Kentällä on järjestetty seuroja ja Kalevan kisat.

Tie kulkee Työtjärven länsipuolelta ja liittyy valtatie 12:n entiseen Kukonkoivu-Soramäki-Salpakangas -linjaukseen Vesalassa.

Kirkk'ailan kalmisto ja Kankaantaan kyläryhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdystie 3161:sta eli entisestä Tampereentieltä pohjoiseen sijaitsee Hakosillantien risteys, josta Hakosillantietä pitkin mentäessä on tien itäpuolella Kirkk'ailan kalmisto ja Kankaantaan kyläryhmä, minkä paikalle Hollolan evankelis-luterilainen seurakunta on 1938 pystyttänyt muistomerkin. Kalmiston on päätelty olleen käytössä noin vuosina 1050-1300, mutta ei tiedetä, oliko se roomalaiskatolisen vai ortodoksisen kirkon käytössä. Kalmiston vuoksi paikalla on uskottu olleen Hollolan seurakunnan ensimmäisen kirkon.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]