Hoitotakuu
Hoitotakuu tarkoittaa lupausta päästä terveydenhoitoon tietyn kohtuullisen aikarajan sisällä. Hoitoon pääsystä ja hoitotakuusta säädetään Suomessa terveydenhuoltolaissa.[1] Hoitotakuulla pyritään yhtenäistämään eri alueilla asuvien suomalaisten terveydenhuollon palvelujen saatavuutta ja poistamaan hoitovaje. Hoitotakuu estää esimerkiksi vuosikausien jonotuksen leikkaukseen.
Hoitotakuu tuli voimaan Suomessa 1. maaliskuuta 2005. Kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain muutoksilla säädettiin kiireettömille hoidoille ja tutkimuksille tietyt määräajat. Kiireettömän hoidon hoitotakuu on lähitulevaisuudessa kiristymässä hallituksen esityksen HE 74/2022 myötä aiemmasta kolmen kuukauden aikarajasta seitsemän vuorokauden aikarajaan.[2] Ensiapuun ja kiireelliseen hoitoon tulee jo nykylainsäädännöllä päästä välittömästi.[1]
Hoitotakuu nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensiapuun ja kiireelliseen hoitoon on Suomessa lain mukaan päästävä heti potilaan asuinpaikasta riippumatta. Kiireellistä hoitoa varten terveyskeskuksissa ja sairaaloissa on päivystysvastaanotot.[1]
Kiireetöntä hoitoa tarjotaan ensi kädessä kunnallisissa terveyskeskuksissa. Arkisin terveyskeskukseen on hoidontarpeen arviointia varten voitava saada joko puhelinyhteys, tai terveysasemalla on oltava mahdollista käydä. Jos hoidontarpeen arviointiin vaaditaan terveyskeskuksessa käyntiä, on vastaanottoaika saatava kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta.[1]
Jos hoitoa ei voida aloittaa heti ensimmäisellä käyntikerralla, on kiireetön hoito päästävä kolmen kuukauden kuluessa. Erikoissairaanhoitoon on päästävä kuuden kuukauden kuluessa.[1]
Sairaalahoitoon pääsee lääkärin lähetteellä. Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon sisällä lähetteen saapumisesta. Arvio tehdään lähetteen perusteella tai tutkimalla potilas sairaalassa. Jos potilas tarvitsee sairaalahoitoa, on hoito aloitettava kuuden kuukauden sisällä hoidon tarpeen arvioinnista.
Jos potilasta ei voida hoitaa määräajassa omassa terveyskeskuksessa tai sairaalassa, hänet on ohjattava hoitoon muualle, toiseen sairaanhoitopiiriin tai yksityiselle sektorille. Potilaalle ei saa aiheutua tästä ylimääräisiä kuluja.
Seitsemän vuorokauden hoitotakuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen parantamisesta.[2] Osana tätä tavoitetta hallitus antoi 17.11.2021 lausuntokierrokselle lakiesityksen hoitotakuun määräajan supistamisesta seitsemään vuorokauteen laskettuna hoidontarpeen toteamisesta. Myös hoidontarpeen arviointi tulisi kyetä uuden lakiesityksen mukaan tekemään jo samana vuorokautena, kuin yhteydenotto terveydenhuoltoon on tapahtunut.[3] Lakiesityksen lausuntokierros päättyi 4.1.2022.[2] Hallituksen esitys hoitotakuun aikarajojen kiristämisestä annettiin eduskunnalle 12.5.2022. Lakiesitystä ei ole vielä hyväksytty, mutta on oletettavissa, että se hyväksytään kuluvan hallituskauden aikana.
Hoitotakuun asettamista seitsemään vuorokauteen on perusteltu sen tarpeellisuudella riittävän aikaisen hoitoonpääsyn varmistamiseksi.[4] Samalla hanketta on kritisoitu siitä, että sen asettama aikaraja saattaa osoittautua liian hankalaksi toteuttaa saatavilla olevilla resursseilla.[4] Vuoden 2021 loppupuolella vain noin kaksi kolmasosaa Suomen kunnista kykenisi tarjoamaan perusterveydenhuoltoa hallituksen esituksen mukaisen uuden hoitotakuun sallimissa rajoissa, eli viikon sisällä hoidontarpeen toteamisesta.[4]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Hoitoon pääsy (hoitotakuu) Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 30.6.2022.
- ↑ a b c Kiireettömän hoidon hoitotakuu www.eduskunta.fi. Viitattu 30.6.2022.
- ↑ HE 74/2022 vp www.eduskunta.fi. Viitattu 30.6.2022.
- ↑ a b c Kiireettömään hoitoon pääsisi jatkossa 7 päivässä, hallituksen esitys etenee – kokoomus epäilee, riittävätkö rahat Yle Uutiset. 17.11.2021. Viitattu 30.6.2022.
|
