Hochdorfin hautakumpu

Hochdorfin hautakumpu
Sijainti
Hochdorfin hautakumpu
Koordinaatit	48°53′21″N, 9°00′12″E
Valtio	Saksa
Paikkakunta	Hochdorf an der Enz, Baden-Württemberg
Historia
Tyyppi	hautakumpu
Kulttuuri	Hallstattin kulttuuri
Aiheesta muualla
Hochdorfin hautakumpu Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Hochdorfin hautakumpu sijaitsee Hochdorf an der Enzin itäpuolella Saksan Baden-Württembergin osavaltiossa. Hautakumpu pitää sisällään varhaisiin keltteihin liitetyn Hallstattin kulttuurin kautisen heimopäällikön tai muun ylimystön jäsenenä pidetyn miehen haudan ja hänen mukanaan haudattua esineistöä. Haudan tarkasta iästä on kiistelty, mutta se on yleensä ajoitettu 500-luvulle eaa. Hautakumpu löydettiin vuonna 1977 ja kaivaukset paikalla aloitettiin seuraavana vuonna.

Hautakumpu ja kammio

Hautakammion ennallistus.

Hochdorfin hautakummun löysi amatööriarkeologi vuonna 1977 hänen havaittuaan epätavallisen matalan kummun pellolla Hochdorf an der Enzin itäpuolella Saksan Baden-Württembergin osavaltiossa. Löytäjä ilmoitti löydöksestään arkeologeille Stuttgartissa. Paikalle saapuneet asiantuntijat löysivät aluksi myös kumpua ympäröineen kivikehän jäännökset. Hautakummulla on kokoa noin 0,06 km² ja se on ollut alkujaan noin 6 metriä korkea ja 60 metriä leveä. Löydettäessä paikan todettiin kuitenkin olevan kynnetty melkein olemattomiin. Jotta enemmiltä vahingoilta säästyttäisiin, paikalla päätettiin aloittaa kaivaukset nopeasti. Kaivauksia vuosina 1978–1979 johti Jörg Bielin ja niissä paljastettiin kummun puinen hautakammio. Hautakammio oli monista muista poiketen ryöstämätön. Tuolloin ainut tunnettu ryöstämätön hautakammio oli Vixin hautakumpu Ranskassa. Hochdorfin kumpu sisälsi runsaan määrän hautauhriesineitä, sekä haudassa olleen vainajan.

Hautakummun hautakammio on upotettu 2,4 metriä syvään kuoppaan ja tuettu puulla. Kokoa sisäkammiolla on 4,7 m² ja sitä suojaa 7,4 m² kokoinen ulkokammio. Kammioon on ollut sisäänkäynti pohjoisesta. Alkujaan ulkona sen edessä on ollut terassi hautajaisseremonioita varten.

Nykyisin lähellä kumpua sijaitsee kelttejä esittelevä Keltenmuseum Hochdorf/Enz-museo.

Löydökset

• 
  Tikari
• 
  Juomasarvi
• 
  Kohokuvaiset kultaiset solkilevyt
• 
  Pata
• 
  Vaunut

Hautakammion vainajaan on joskus viitattu Hochdorfin heimopäällikkönä tai ruhtinaana. Vainaja oli kuollessaan noin 40-vuotias, vahvarakenteinen ja 187 cm, eli tuohon aikaan epätavallisen pitkä. Haudan uhriesineet viittaavat hänen ylhäiseen asemaansa. Vainaja oli aseteltu pronssista valmistetulle sohvalle tai vuoteelle ja hänellä oli kultainen vyökilpi ja kullalla silattu tikari. Aseita haudassa oli etenkin Hallstattin kulttuurin itäisiin hautauksiin verrattuna vähän, eli mies ei ollut pelkkä soturi. Tikari on ollut merkki miehen asemasta, eikä ensisijassa vain ase. Lähellä ruumista oli meripihkahelmiä, sekä kultaiset ja pronssiset rintakorut, jotka ovat alkujaan todennäköisesti vainajan rinnalla. Löydetyt kenkien kultasoljet viittaavat miehellä olleen myöhemmin kadonneet nilkkapituiset kärjistään kippuraiset saappaat. Kuvauksia tämänkaltaisia saappaita pitäneistä hahmoista tunnetaan esimerkiksi etruskien seinämaalauksista ja varhaisesta La Tènen kulttuurin huotrassa. Haudassa oli myös miehen käyttöesineitä, kuten kampa, partaveitsi, pieni kolme ongenkoukkua käsittänyt pussi, sekä nuolia nuolikotelossa. Mies on ehkä pitänyt henkilökohtaisesti kalastuksesta ja metsästyksestä.

Hautakammion sisustuksen puolesta ainutlaatuinen löytö oli noin kolmimetrinen pronssinen sohva, jolle vainaja oli aseteltu. Sohva oli koristeltu vaunujen, taistelijoiden ja tanssijoiden rei'itetyillä ääriviivakuvilla. Sen jalat olivat muotoiltu naishahmoiksi. Alkujaan sohvalla on ollut todennäköisesti verhoilu, vaatteita ja pehmusteita, joista on jäänyt jälkeen kankaan palasia. Hautakammion itäosaa hallitsi nelipyöräinen kulkuneuvo, jonka täsmällinen tarkoitus on epäselvä. Se on saattanut olla matkavaunu tai ruumisvaunu. Vaunun päälle oli kasattu puuies ja pronssikoristeiset nahkaiset hevosvaljaat kahdelle hevoselle, sekä esimerkiksi rautakirves ja keihäs. Vaunun ympärille oli aseteltu myös pronssiastiasto yhdeksälle henkilölle. Kammion eteläseinälle roikkumaan oli laitettu yhdeksän suurta juomasarvea. Antiikin kreikkalaisissa pidoissa (symposion) ihanteellinen määrä osallistujia oli yhdeksän. Vainajan ja sohvan jalkopäässä oli suuri pronssipata. Pata on mahdollisesti valmistettu Magna Graeciassa nykyisen Etelä-Italian alueella ja se lienee käyttötarkoitukseltaan koristeellinen. Vastaavat suuret pronssiesineet eivät olleet käytännöllisiä, mutta niitä saatettiin esimerkiksi antaa lahjana hallitsijalta toiselle. Siitepölyanalyysin perusteella padassa on ollut noin 400 litraa paikallista hunajaviiniä. Haudan seinille oli ripustettu kankaita, kukkia ja oksia.

Haudan tarkasta iästä on ollut erimielisyyksiä. Haudasta löytynyt pata on ajoitettu noin vuoteen 530 eaa. ja muut löydökset sopivat ajankohtaan ennen vuotta 500 eaa.