Hjalmar Mikander
Hjalmar Johan Mikander (2. tammikuuta 1862 Käkisalmi[1] – 24. heinäkuuta 1948 Kuopion maalaiskunta[2]) oli kouluneuvos, joka toimi Suomen ensimmäisten kansanopistojen rehtorina ja kansanopistotoiminnan kehittäjänä.[3]
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hjalmar Mikanderin vanhemmat olivat kappalainen Johan Gottlieb Mikander ja Fredrika Kristina Dalhström ja puoliso vuuodesta 1891 Augusta Magdalena (Dutti) Lindman (k. 1923). Mikander tuli ylioppilaaksi 1881 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1889. Hän toimi jo 1884–1892 Helsingissä kansakoulunopettajana. Opintomatkalla Tanskaan ja Ruotsiin alkuvuonna 1892 hän perehtyi kansanopistotyöhön, syksyllä hänestä tuli vasta perustetun Keski-Savon kansanopiston johtaja. Vuonna 1895 Mikander siirtyi Pohjois-Savon kansanopiston johtajaksi, mitä tehtävää hän hoiti vuoteen 1918 ja vielä myöhemmin 1922–1942. Kouluhallituksen vapaan valistustyön kouluneuvoksena Mikander työskenteli 1918–1922. Mikander oli myös Koivumäen kotitalouskoulun johtaja vuodesta 1923.[1][2][3]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kymmenen vuotta Pohjois-Savon kansanopistossa, 1905
- Silmäys Pohjois-Savon kansanopiston 20-vuotiskauteen 1895–1915, 1915
- Kolmekymmentä vuotta Pohjois-Savon kansanopistossa 1895–1925, 1925
- Samverkan mellan Sveriges och Finlands folkhögskolor, sedd från finskt håll, 1928
- Suomennokset
- Kuvauksia luonnosta ja kansanelämästä Suomessa, 1900, Ragnar Hult ja Petrus Nordmann, suomeksi sovittanut H. Meinander
- Ylös orjuudesta, 1904, Booker T. Washington, suom. Hjalmar Mikander
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Blomstedt, Kaarlo, ym. (toim.): Kansallinen elämäkerrasto, IV osa: Malmström, K. R.–R., s. 106–107. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1932.
- ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 (Viitattu 4.11.2019)
- ↑ a b Aikalaiskirja 1934, s. 441. (Viitattu 4.11.2019)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hjalmar Johannes Mikander, Suomen kansanopiston uranuurtajia, 1957, Erkki Paavolainen, julkaisussa Kansanopisto 1957, ss. 73–80
| ||||||||||||||
