Hjalmar Front

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hjalmar Front (ven. Хьялмар Франтсевич Фронт, Hjalmar Frantsevitš Front, 1900 Mäntsälä1970 Ruotsi[1]) oli suomalainen upseeri, joka palveli 1920–1930-luvuilla Neuvostoliiton puna-armeijassa, kunnes loikkasi keväällä 1938 Mantšuriassa Japanin puolelle. Toisen maailmansodan aikana hän toimi japanilaisten neuvonantajana, ja vietti sodan päätyttyä viimeiset vuuotensa Ruotsissa. Front osallistui elämänsä aikana kaikkiaan neljään eri sotaan; Suomen ja Venäjän sisällissotiin, Neuvostoliiton ja Japanin rajasotiin sekä toiseen maailmansotaan.

Suomen sisällissota ja vuodet Neuvostoliitossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntsälän Sääksjärven kylässä syntynyt liittyi sisällissodan alkaessa Malmin punakaartiin. Muistelmissaan hän mainitsi syyksi vain halunneensa saada oikean kiväärin. Sodan loppuvaiheessa Front pakeni laivalla Pietariin, jonne hän saapui huhtikuun lopussa. Neuvosto-Venäjällä hän suoritti usean muun suomalaisen tavoin nelivuotisen Pietarin kansainvälisen sotakoulun upseerikurssin, ja osallistui sen aikana Venäjän sisällissodan taisteluihin. Front taisteli myös suomalaisia vastaan Itä-Karjalan heimosodissa.[2]

Valmistuttuaan Pietarin sotakoulusta Front opiskeli vielä kolme vuotta Frunzen sotilasakatemiassa ja yleni lopulta tykistödivisioonan varakomentajaksi. Hän tuli tunnetuksi myös tarkka-ampujana, joka voitti useita palkintoja puna-armeijan kilpailuissa. Front suoritti useita jatkokursseja yleten lopulta komissaariksi. Hänet valittiin myös muun muassa kommunistisen puolueen Frunzen sotilasakatemian poliittiseen toimikuntaan. Myöhemmin Front työskenteli opettajana puolueen eri oppilaitoksissa, kuten Kominternin alaisuudessa toimineessa kansainvälisessä Lenin-koulussa. Hän kuului myöhemmin Jugoslavian johtoon nousseen Josip Broz Titon alaisuudessa olleeseen opettajien ryhmään.[2] Front oli myös läheisissä väleissä Neuvostoliitossa olleiden suomalaisten kuten Eino Rahjan, Poika Tuomisen ja Otto Wille Kuusisen kanssa.[3]

Vuonna 1937 Front siirrettiin yksiköön, joka oli sijoitettu Tšitaan lähelle Mongolian rajaa. Heinäkuussa 1937 hän sai kutsun Moskovaan, jossa hänet määrättiin lähtemään tiedusteluretkelle Mongoliaan selvittämään japanilaisten ja Tšiang Kai-šekin hallituksen kiinalaisten joukkojen toimintaa. Hän palveli Mongoliaan sijoitettuja venäläisiä joukkoja komentaneen kenraali Ivan Konevin esikunnassa ja teki 1937–1938 useita tiedusteluretkiä eri puolille Mongoliaa.[2]

Loikkaus Japanin armeijaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keväällä 1938 From alkoi kokea oman asemansa uhatuksi saatuaan kuulla useiden suomalaisten joutuneen Stalinin vainojen uhreiksi. Hän päätti lopulta paeta rajan yli Kiinaan. Front ylitti Kiinan rajan 26. toukokuuta 1938 ja antautui muutaman päivän kuluttua Kalganissa japanilaisille. Hän aikoi palata takaisin Suomeen, mutta toisen maailmansodan puhkeaminen teki tämän mahdottomaksi. Hän kävi kuitenkin pari kertaa sodan aikana Suomen suurlähetystössä Tokiossa. Front jäi Mantšuriaan, jossa hän oleskeli japanilaisen Kwantungin armeijan päämajassa. Front muun muassa avusti neuvonantajana japanilaisia näiden sotatoimissa Kuomintangin kiinalaisia joukkoja vastaan. Vuonna 1945 toisen maailmansodan päätyttyä Euroopassa Front laati japanilaisille arvion siitä, kuinka nopeasti venäläiset pystyivät siirtämään joukkojaan Kaukoitään aloittaakseen hyökkäyksen japanilaisia vastaan. Frontin arvio oli, että hyökkäys voisi alkaa elokuun alkupuolella 1945, mikä osuikin oikeaan.[4]lähde tarkemmin?

Viimeiset vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodan jälkeen Front onnistui palaamaan Yhdysvaltain kautta Eurooppaan ja asui viimeiset vuotensa Tukholmassa.lähde? Vuonna 1969 Front antoi Nyrkkiposti-lehdelle haastattelun, jossa hän kertasi elämänvaiheitaan ja kertoi sairastavansa syöpää.[5] Front kuoli Ruotsissa kesällä 1970. Hänen kaksiosaiset muistelmansa julkaistiin postuumisti vuosina 1970 ja 1971. Ne sisältävät kuitenkin runsaasti epätarkkuuksia sekä vääriä tietoja ja vihjailuja suomalaisten tekemisistä Neuvostoliitossa.[1]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kremlin kiertolaisia : muistelmia monivaiheisen elämän varrelta. Helsinki: Alea-kirja, 1970.
  • Neuvostokomennuksella Siperiassa : muistelmia monivaiheisen elämän varrelta 2. Helsinki: Alea-kirja, 1971.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kuisma, Soini: Front rintamilla. Helsingin Sanomt, 27.11.1970, s. 23. Helsingin Sanomat. HS Aikakone (vain tilaajille) Viitattu 4.3.2018.
  2. a b c Halén, Harry: Major Hjalmar Front in Mongolia and Manchukuo 1937–1938. International Journal of Central Asian Studies, 1997, 2. vsk. Seoul: The International Association of Central Asian Studies; Institute of Asian Culture and Development. ISSN 1226-4490. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 4.3.2018. (englanniksi)
  3. Alea-kirjan uutuus : Hjalmar Front: Kremlin kiertolaisia. Helsingin Sanomt, 20.11.1970, s. 12. Helsingin Sanomat. HS Aikakone (vain tilaajille) Viitattu 4.3.2018.
  4. Akamatsu, Sukeyuki: 昭和十三年の国際情勢 (Showa 13 nenokokai gosei 1938 nen). Tokio: Japan International Association, 1939. Teoksen verkkoversio.
  5. Hjalmar Front punakaartissa Suomessa ja Venäjän sisällissodassa. Nyrkkiposti, 1969, nro 10. Viitattu 4.3.2018.