Hjalmar Braxén
| Hjalmar Braxén | |
|---|---|
 Hjalmar Braxén |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 10. joulukuuta 1860 Pudasjärvi, Suomi |
| Kuollut | 5. kesäkuuta 1909 (48 vuotta) Santala, Suomi |
| Kansalaisuus | Suomalainen |
| Ammatti | saarnamies, säveltäjä, kirjailija |
| Kirjailija | |
| Kirjallinen suuntaus | Vapaakirkko |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Hjalmar Braxén (10. joulukuuta 1860 Pudasjärvi – 5. kesäkuuta 1909 Santala) oli suomalainen säveltäjä ja vapaakirkollisen liikkeen saarnaaja.
Hjalmar Gustaf Braxén toimi 1880-luvulta alkaen yhtenä vapaakirkollisen herätysliikkeen johtomiehistä yhdessä Constantin Boijen, Antti Mäkisen, F. W. Lönnbeckin ja Edvard Björkenheimin kanssa. Braxén asui Santalan kartanossa sen jälkeen, kun hän avioitui kartanon tyttären Hulda Sjöblomin kanssa 1897[1].
Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hjalmarin isä, Karl Fredrik Braxén, oli Enontekiön nimismies, joka kuoli tapaturmaisesti 1863 Hjalmarin ollessa kolmevuotias. Talo huutokaupattiin ja nuori äiti joutui varattomana muuttamaan Kalajoelle. Katovuosien vuoksi perhe koki ankaraa puutetta. Äiti hankki perheelle elatuksen pitämällä säätyläisperheiden lapsille koulua ja harjoittamalla pientä leipomoa. Perhe joutui kuitenkin usein hartaassa rukouksessa pyytämään Jumalalta jokapäiväistä leipää. Jumala auttoi ihmeellisesti, eikä perhe edes nälänhädän aikana joutunut syömään pettuleipää.
Keväällä 1877 Hjalmar Braxén koki uudestisyntymisen apteekkari Fr. Borgin kautta. Braxén tunsi Jumalan kutsuvan häntä valtakuntansa työhön ja 1880 hän muutti Helsinkiin kirjautuen yliopiston teologiseen tiedekuntaan. Muutamassa vuodessa hän suoritti jumaluusopin erotutkinnon korkeimmilla arvosanoilla. Hän ei kuitenkaan omantuntonsa tähden voinut vihkiytyä valtiokirkon papiksi, sillä hän koki, että se olisi sitonut hänen kätensä ja olisi estänyt häntä toimimasta sielujen voittamiseksi.
Sävellykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Oi Herrani Jeesukseni (sanat ja sävel, Hengellinen laulukirja numero 70)
- Autuus suuri oomme Herran kansaa (sanat ja sävel, Hengellinen laulukirja numero 149)
- Kun taisto riehuu maallinen (sävel, Hengellinen laulukirja numero 158)
- Olet mun (sävel, Hengellinen laulukirja numero 418)
- Rakas Jeesus, suo mun olla (sävel, Hengellinen laulukirja numero 499)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lehto, Juho: "Uskon ja totuuden mies." Helsinki: Päivä, 1945.
- Hengellinen laulukirja. Vantaa: Otava, 1992. 3., uudistettu painos.
- Pentti Rantanen: Santalan kartanon merkitys Suomen Vapaakirkolle 1923–1946; Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian pro gradu-tutkielma; Helsingin yliopisto 2016
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Rantanen, sivu 2
| ||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||
