Hitaus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hitaus (myös inertia, jatkavuus, vitka) on kappaleen taipumus jatkaa tasaisessa liiketilassaan, ellei siihen kohdistu kiihtyvyyttä aiheuttavaa nettovoimaa. Jos kappaleeseen ei vaikuta mitään voimia, tai siihen vaikuttavien voimien resultantti (summa) on nolla, kiihtyvyys on nolla.

Mekaniikan II peruslain mukaan kappaleen kiihdyttämiseen tarvittava voima on suoraan verrannollinen kappaleen massaan. Tätä kappaleen ominaisuutta kutsutaan myös sen hitaaksi massaksi[1][2], joka kuvaa kappaleen hitauden määrää. Hidas ja painava massa on perinteisesti eroteltu käsitteinä toisistaan, mutta nykyisen teorian, yleisen suhteellisuusteorian, mukaan ei ole olemassa erikseen hitautta ja painavuutta, vaan kyseessä on sama ilmiö.

Hitaus tarkoittaa sitä, että massallisen kappaleen vuorovaikuttaessa toisen kappaleen kanssa siihen kohdistuva voima vastustaa liiketilan jatkavuutta kiihtyvyydellä a = F/m, missä F on vuorovaikutusvoima ja m kappaleen massa. Esimerkiksi kun bussi kääntyy oikealle, kyydissä seisova henkilö kallistuu bussiin nähden vasemmalle, koska henkilöllä on massansa määrä hitautta ja liikkeen suunnan muuttamiseksi tarvitaan suuruudeltaan henkilön massaan verrannollinen voima esim. bussin penkkirakenteista. Pyörimisliikkeessä, kuten karusellissa, kaikki pyörimisen mukana liikkuvat osat tarvitsevat kytkennän pyörimisakseliin, keskihakuvoiman, muuten ne jatkaisivat liikettään saavuttamallaan nopeudella pyörimiskaaren tangentin suuntaan.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gravitaatio; OpetusTV
  2. SI-opas 2013, sivu 28; SFS
Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.