Histan tila

Histan päärakennus 1937

Histan tila (ruots. Hista gård) on Histassa, Espoossa sijaitseva kartano ja maatila, joka on ollut Ihamuotiloiden omistuksessa vuodesta 1904.

Varhaishistoria

Hista-nimi on peräisin 1500-luvulta Histan tilan toisen omistajan talonpoika Jaakko Laurinpojan nimessään käyttämästä sanasta Hista. Kaikki tilan omistajat tiedetään vuodesta 1540 lähtien, jolloin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa määräsi pidettäväksi maakirjat maanomistajien verottamista varten. Vuonna 1641 Kustaa II Aadolfin kuuluisa sotapäällikkö Kustaa Horn hankki tilan ja kolme muutakin itselleen rälssiksi ja yhdisti ne omistamaansa Espoonkartanoon. Tuona aikana Histalla toimi mylly ja saha, joka on antanut nimen tilan alueella olevalle Sahajärvelle (ruots. Kvarnträsk).

Hista toimi suurkartanon lampuotitilana vuoteen 1833, minkä jälkeen se muotoutui kartanoksi. Silloin Espoon kirkkoherra Ezekiel Hilden osti Histan ja kolme muuta rekisteritilaa irti Espoonkartanosta. Hilden kuoli samana vuonna, mutta hänen leskensä poikineen pystytti uuden päärakennuksen nykyiseen paikkaansa. Rakennus on kuitenkin purettu jostain syystä, ja nykyinen Histan kartanorakennus on rakennettu vuosina 1880–1900. Hildenin ja seuraavien omistajien aikana raivattiin 50 hehtaaria uutta peltoa, ja samalla kartanolle annettiin uusi ruotsalainen nimi Nygård.

Vuosina 1833–1885 Histan tilan omistajina oli useita eri aatelissukuja: Hilden, von Essen, Aschan ja Evenius. Vuonna 1843 tilalla pidettiin historiasta tunnetut kaksoishäät, joihin herännäisjohtaja Paavo Ruotsalainen osallistui. Häissä oli morsiamina silloisen omistajan, suomalainen papin ja herännäisyysliikkeen vaikuttajan Carl Gustaf von Essenin lähisukulaiset.

Ihamuotiloiden aika

Vuonna 1885 suurmaanomistaja Jacob Vavulin hankki tilan ja maita Nuuksiosta ja häneltä Histan kartano siirtyi 1904 Ihamuotila-suvun omistukseen fil. maist. Artturi Ihamuotilalle. Tilan pinta-ala oli silloin noin 1 200 ha. Hän muutti tilan nimen alkuperäiseksi Histaksi, ja Nygård-nimi lakkasi olemasta. Artturi Ihamuotila perusti tilan maille Espoon ensimmäisen suomalaisen kansakoulun. Hän kuoli jo 35-vuotiaana ja kartano velkoineen jäi hänen vaimolleen Hilda Ihamuotilalle. Hän myi maata lähes 300 hehtaaria ensimmäisen maailmansodan aikana. Hilda Ihamuotila jatkoi miehensä kulttuurityötä ja rahoitti kansakoulun toimintaa vuoteen 1926 saakka, jolloin Espoon kunta otti koulun hoidettavakseen. Nuuksion ala-aste toimii nyt 1950-luvulla uusitussa rakennuksessa. Sotien jälkeen syntyivät omakotitaloalueet Siikajärvi, Kotimäki ja Kolmiranta.

Hilda Ihamuotila siirsi kartanon vuonna 1933 ainoalle lapselleen Veikko Ihamuotilalle. Tänä aikana tilaa kehitettiin muun muassa salaojittamalla kaikki pellot pääosin jo 1930-luvulla. Kartanossa oli yli 50-päinen lypsykarja. Histasta muodostui harjoittelutila, jossa kymmenet agronomit ja kotitalousopettajat hankkivat käytännön kokemuksensa. Nykyisin kartanon päätuotantosuuntana on erikoiskasvien viljely muun muassa siementuotantoa varten sekä metsätalous.

Vuonna 1961 Histan tilasta muodostettiin maatalousyhtymä. Sen osakkaina olivat Veikko Ihamuotilan lisäksi hänen neljä lastaan, jotka hänen vuonna 1979 tapahtuneen kuolemansa jälkeen jäivät tilan omistajiksi. Vuonna 2000 omistus siirtyi seuraavalle sukupolvelle. Histan maita on kuluneen 20 vuoden aikana myyty Espoon kaupungille noin 250 hehtaaria.

Hista kulttuurissa

Histan kartanon mailla Nupurintiellä sijaitsee vuonna 1936 rakennettu nuorisoseuran talo Honkamaja. Vuonna 2008 Honkamajalla esitettiin herännäisyyden historiaan liittyvä musiikkinäytelmä Histan häät. Professori Heikki Ylikangas kirjoitti tekstin näytelmään Espoon 550-vuotisjuhliin ja sen toteuttivat Espoon Kaupunginteatteri ja Musiikkiteatteri Tapiola yhteistuotantona. Ohjaajana oli Jussi Helminen ja pääroolissa Paavo Ruotsalaisena näyttelijä Taisto Reimaluoto. Katselijoille tarjottiin näytelmän aikana hääateria. Histan häät esitettiin vuonna 2009 uudelleen Lapuan tuomiokirkossa eli näytelmän tapahtumien aikaisessa Nils Gustav Malmbergin kotikirkossa.