Hirn (suku)
| Hirn | |
|---|---|
| Alkukoti | Saksa |
| Ala | Porvari |
| Aateloitu | Saksa |
Hirn-suku on Suomessa vaikuttanut ja saksalaista aatelista alkuperää oleva Ruotsista tullut porvarillinen sukuhaara, joka on ollut edustettuna Suomessa aatelittomana porvarissäätynä. Suomeen muuttaneet Hirnit eivät nauttineet Suomessa aatelisille kuuluneita erityisoikeuksia, vaikka heitä pidettiin aatelisena sukuna[1][2].
Suomessa Hämeen-Uudenmaan ratsurykmentissä vaikuttanut kortteerimestari, komissaari ja Hauholla vaikuttanut rusthollari Jonas Hirn (noin 1625 – 1680 Hauho) muutti alkujaan Ruotsista Suomeen ja meni naimisiin 29. lokakuuta 1662 aatelisperheen David Gyllenbögelin tyttären Marghareta Elisabet Gyllenbögelin (1646 Turku – 1675[3]) kanssa. Heillä oli neljä lasta: David Jonasson Hirn[3], Margareta Elisabet Jonasdotter Hirn[3], Jonas Jonasson Hirn[3] ja Anders Jonasson Hirn[3].
Hirnin suku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hirnin suku on alkujaan lähtöisin Saksasta, ja mahdollisesti sen saksalainen aatelisnimi on ollut Hirsch. Joonas Hirnin vaakunassa on lakipunoksen päällä puoliksi etujaloilleen nouseva hirvi, saksanhirvi (saks. Hirsch). Vaakuna on Saksan ritarihuoneen aatelistoon merkitty useille sukuhaaroille von Hirch -alkuisena. Tukholmassa aatelisnimi on von Hirscheit nro 680. Todennäköisesti Ruotsissa, tai Saksassa, Hirchistä on haarautunut yksi suku Hirniksi ennen Suomeen tuloaan[4].
Hirven kuva Hirchin aatelisvaakunoissa näyttää samanlaiselta kuin Joonas Hirnin perintövaakuna: heraldisesti kuva on yhdenmukainen ja elementit vastaavat toisiaan. Heraldisten sääntöjen mukaan toista samanlaista vaakunaa ei voi olla, mutta vaakunoissa olevia elementtejä on aina pyritty säilyttämään suvun näkyvyyden ja tunnistettavuuden kannalta. Kilpi voi sisältää myös muun kuvan kuin alkuperäisen suvun sisältämän kilven tunnuksen. Tässä tapauksessa lakipunoksen päällä on sama nouseva hirvi. Hirnin suvun naturalisoinnin on täytynyt tapahtua 1300-luvun jälkeen Saksassa. Sittemmin suku aateloitiin Ruotsissa[4].
Hirn-nimellä viitataan paikallisuuteen, sukuun tai muuten läheisesti sukuun liittyvään merkitykseen. Sana Hirn (suom. aivot) ei voi olla aatelisnimi, ja nimellä viitataankin hirveen, hirven päähän tai sarviin[4].
Tietoja Hirn-nimestä löytyy hyvin vähän Roomasta, Saksasta tai Ranskasta sodissa tuhoutuneiden arkistojen vuoksi. Ranskassa asuvien sukujen juuret ovat nähtävästi Saksan kääntyneistä juutalaisissa. Juutalaissyntyinen ei voinut olla aatelinen eikä juutalaisia muutoinkaan hyväksytty naturalisoitaviksiselvennä. Ne harvat juutalaissyntyiset, jotka aateloitiin, kääntyivät toisuskovaisiksiselvennä. Saksassa on kuitenkin Hirch-nimisiä, mikä vahvasti viittaa siihen, että Hirnin juuret ovat lähtöisin juuri tästä aatelisesta suvusta[4].
Jonas Hirn[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kerrotaan, että Jonas Hirnin isä, Ruotsissa asunut seitsemän ruukin omistaja, teki Jonaksen perinnöttömäksi, koska Jonas isänsä tahtoa vastaan lähti Kaarle X:n Puolalaiseen Pohjan sotaan. Jonas Hirniä pidetään aatelisena, vaikka hänen jälkeläisensä eivät ole nauttineet aateliston etuoikeuksista Suomessa. Suku on ollut edustettuna pappissäädyssä, mutta useimmat suvun jäsenet ovat olleet maanmittareita, lakimiehiä tai muissa siviilivirkamiesviroissa[2][5][4].
Jonas Hirnin muut luottamustoimet ovat olleet katselmuskirjuri/rykmentinkirjuri, kirkkoväärti, kirkon esimies ja Hauhon Tuittulassa Heikkilän rusthollin isäntä[2][4].
Jonas Hirnin vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jonas Hirn -suku on lähtöisin Saksasta, ja suku on mahdollisesti alkujaan ollut aatelinen. Ruotsissa asunut Jonaksen isä oli varakas ulkomaankauppaa tehnyt kauppias, joka on voinut alkujaan olla aatelinen. Ruotsissa häntä ei kuitenkaan ole naturalisoitu, joten sääty on ollut porvarit. Jonaksen ja hänen isänsä välirikosta huolimatta Jonaksen vaakuna on aatelisille tunnuksenomainen ja vaakuna saattaa olla peritty tai itsellisenä hankittu porvarisvaakuna (saks. Arms). Vastaavia käyttivät varakkaat porvarit tai aatelista sukua omaavat aatelittomat perilliset. Vaakunassa saattaa olla tunnuksen omaisesti suvun tunnusmerkistöä. Saksassa saksanhirvi oli kansanomainen eläin, jota käyttivät aateliset ja porvarilliset suvut vaakunoissaan[4].
Suvun jäseniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen aatelittomat säädyt (pdf) acrobat.adobe.com. Viitattu 4.8.2019.
- ↑ a b c Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 20.11.2022.
- ↑ a b c d e Gyllenbögel nr 418 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 20.11.2022.
- ↑ a b c d e f g Geneologia genealogia.fi. Arkistoitu 9.8.2019. Viitattu 20.11.2022.
- ↑ taustoitus Jonas Hirnistä (pdf) documentcloud.adobe.com. Viitattu 4.8.2019. ruotsinkielinen
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 ylioppilasmatrikkeli.fi. Viitattu 20.11.2022.
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 ylioppilasmatrikkeli.fi. Viitattu 20.11.2022.
|
