Hinterrhein

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hinterrhein
Rein Posteriur
Hinterrhein Rhäzünsissä.
Hinterrhein Rhäzünsissä.
Alkulähde Rheinwaldhorn, Hinterrhein
46°30′25″N, 9°3′2″E
Laskupaikka Tamins, Bonaduz ja Domat/Ems, Graubünden
Rein
46°49′27″N, 9°24′32″E
Maat Sveitsi
Pituus 62 km
Alkulähteen korkeus 2 900 m
Virtaama 60 /s
Valuma-alue 1 698[1] km²
Hinterrhein virtaa Thusisin kautta Bonaduziin, jossa se yhdistyy Vorderrheinin kanssa Reiniksi.
Hinterrhein virtaa Thusisin kautta Bonaduziin, jossa se yhdistyy Vorderrheinin kanssa Reiniksi.

Hinterrhein (retoromaaniksi Rein Posteriur) on joki Kaakkois-Sveitsissä. Joen pituus on 62 kilometriä, ja se on Sveitsin 14:nneksi pisin joki[2]. Pisin sivujoki huomioon ottaen Hinterrheinin pituus on 74 kilometriä[3]. Hinterrhein on Vorderrheinin ohella toinen Reinin alkujoista.

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hinterrhein saa alkunsa Adulan Alpeilta Rheinwaldhornin itäpuolelta noin 2 900 metrin korkeudessa. Joen merkittävimmät sivujoet ovat Albula ja Averser Rhein (retoromaaniksi Ragn da Ferrera).

Joki virtaa Graubündenin kantonin alueella. Valuma-alue kattaa myös pienen alueen Italiaa[1]. Isoimmat paikkakunnat joen varrella ovat Thusis ja Cazis.

Virtaama[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hinterrheinin virtaama vaihtelee vuosien 1974–2010 tietojen perusteella vuosittain melkoisesti: joen vuotuinen keskivirtaama alajuoksulla Fürstenaussa on ollut 39 m³/s. Suurin keskivirtaama oli vuonna 1975 (61 m³/s) ja pienin keskivirtaama vuonna 2006 (23 m³/s).[4]

Joen luonnollinen virtaama sen laskiessa Reiniin on noin 60 m³/s[5]. Mitattu ja luonnollinen virtaama poikkeavat toisistaan, sillä osa Vorderrheinin sivujokien vesistä siirretään tunneleissa Hinterrheinin vesistöön sähköntuotannon tarpeisiin.

Vesivoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hinterrheinin pääuomassa on kahdeksan vesivoimalaa. Lisäksi sivujoissa on yhteensä 12 voimalaitosta. Suurin osa Hinterrheinin vesivoiman tuotannosta tapahtuu Kraftwerke Hinterrhein -yhtiön kolmen vesivoimalaitoksen (Ferrera 180 MW, Bärenburg 220 MW, Sils 247 MW) ja kahden tekojärven (Lago di Lei, Sufnersee) muodostamassa järjestelmässä. [6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Swisstopo (Sveitsin valtion julkinen karttapalvelu) map.geo.admin.ch. Wabern: Bundesamt für Landestopografie swisstopo. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (retoromaaniksi), (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Swisstopo, Theme BAFU – Wasser – Referenzdaten und Grundlagen – Einzugsgebiete (Teemakartta: ympäristö – vesi – valuma-alueet), viitattu 20.11.2017
  2. Eidgenössisches Departement für Umwelt, Verkehr, Energie und Kommunikation UVEK; Bundesamt für Umwelt BAFU: Auswertungen zum Gewässernetz (Excel) (Sveitsin ympäristöviranomaisen julkaisema vesistöluettelo) joulukuu 2013. Viitattu 18.11.2017. (saksaksi)
  3. Condé, Guillaume; Métraux, Cédric; Rickenbacher, Martin: Topografische Flussanalysen im Quellgebiet des Rheins, Bericht (Topografinen selvitys Reinin alkulähteen sijainnista) 15.9.2011. Eidgenössisches Departement für Verteidigung, Bevölkerungsschutz und Sport VBS. Viitattu 7.1.2018. (saksaksi)
  4. Hydrologisches Jahrbuch der Schweiz 2010 (pdf) (Hydrologinen tilasto: Hinterrhein, Fürstenau s. 215) 15.12.2016. Bundesamt für Umwelt BAFU. Viitattu 18.11.2017. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi)
  5. Schädler, Bruno; Weingartner, Rolf: Natürliche Abflüsse 1961-1980 (Sveitsin vesistöjen valuma-alueet ja virtaamat) 1992. Bunderamt für Landestopographi. Viitattu 7.1.2018.
  6. Swisstopo, Theme Energie – Wasserkraft – Statistik Wasserkraft (Teemakartta: energia – vesivoima – tilastot), viitattu 19.11.2017

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]