Tämä on lupaava artikkeli.

Himalajansypressi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Himalajansypressi
Cupressus torulosa Manali-Leh.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Havupuut Pinophytina
Luokka: Havupuut Pinopsida
Lahko: Mäntymäiset Pinales
Heimo: Sypressikasvit Cupressaceae
Alaheimo: Cupressoideae
Suku: Sypressit Cupressus
Laji: torulosa
Kaksiosainen nimi

Cupressus torulosa
D.Don, 1824[2]

Synonyymit
  • Cupressus doniana
  • Cupressus flagelliformis
  • Cupressus karnaliensis
  • Cupressus nepalensis
  • Cupressus sempervirens var. indica
  • Cupressus tongmaiensis
  • Cupressus tongmaiensis var. ludlowii
  • Cupressus tongmaiensis var. mustangensis
  • Cupressus tonkinensis
  • Cupressus tournefortii
  • Cupressus whitleyana
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Himalajansypressi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Himalajansypressi Commonsissa

Himalajansypressi (Cupressus torulosa)[3] on sypressien (Cupressus) sukuun ja sypressikasvien (Cupressaceae) heimoon kuuluva havupuulaji. Se kasvaa luonnonvaraisena eteläisessä ja kaakkoisessa Aasiassa Himalajan vuoristossa sekä Etelä-Kiinan ja Vietnamin vuoristoalueilla.[4][5] Himalajansypressi on hidaskasvuinen puu, jonka kannat uusiutuvat hitaasti.[6] Se luokitellaan nykyään silmälläpidettäväksi.[1] Toiset Himalajan alueella kasvavat sypressilajit Cupressus gigantea ja Cupressus tortulosa on joskus luokiteltu himalajansypressin muunnoksiksi Cupressus torulosa var. gigantea ja Cupressus torulosa var. cashmeriana, mutta yleensä niitä pidetään omina lajeinaan.[7][8]

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Himalajansypressi on ainavihanta puu. Se kasvaa yleensä 15–25 metriä korkeaksi, enimmillään noin 45-metriseksi. Runko saattaa kasvaa rinnankorkeusläpimitaltaan 3,5 metriä leveäksi.[2] Latvus on yleensä pyöreähkö tai leveän kartiomainen.[4]

Kaarna on harmahtavan ruskeaa, vanhemmiten paksua ja hilseilee pitkittäisinä säikeinä.[4] Oksanhaarat haarautuvat säteittäisesti.[4] Versot ovat poikkileikkaukseltaan pyöreähköjä tai liereitä, 1–1,4 millimetriä leveitä ja kärjistään harottavia tai riippuvia.[2][4] Versot ovat asettuneet litteästi tasoon.[4][6]

Lehdet ovat suomumaisia, litteitä tai hieman puolipallomaisia ja pyöreäkärkisiä. Ne ovat 1–1,8 millimetriä pitkiä.[2] Lehtien oksasta poispäin suuntautuneella selkäpuolella on pieni vako ja pieni, usein huomaamaton hartsinysty.[2][4][5] Lehdet ovat asettuneet tiheän vastakkaisesti.[2] Lehdet ovat tavallisesti tummanvihreitä, mutta taimien lehdet ovat yleensä muutaman ensimmäisen vuoden sinertävänharmahtavia.[5]

Himalajansypressi on yksikotinen.[9] Hedekävyt ovat 3–6 millimetriä pitkiä ja muodostuvat 14–18 hedelehdestä.[2] Siemenkävyt ovat pyöreitä tai hieman soikeita. Ne ovat 1,2–20 senttimetriä pitkiä ja 1–1,8 senttimetriä leveitä. Käpysuomujen lukumäärä vaihtelee kuudesta kahteentoista ja niiden siementen lukumäärä vaihtelee noin kuudesta kymmeneen.[2][4] Käpysuomujen keskellä on suuri, käyräkärkinen ota.[5] Kävyt ovat aluksi vihreitä tai valkohärmäisen sinertäviä ja kypsänä tumman tai punertavan ruskeita.[6] Siemenet ovat puikeita tai pitkänpyöreitä ja 3–5 millimetriä pitkiä.[2] Pölytys tapahtuu helmi-maaliskuussa, ja siemenet kypsyvät touko-kesäkuussa.[6]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Himalajansypressiä esiintyy luontaisena Aasiassa Himalajan vuoriston alueella Intiassa Jammun ja Kashmirin osavaltiossa, Nepalissa, Pakistanissa ja Kiinan Tiibetissä[1] sekä Kiinan Sichuanin ja Vietnamin pohjoisosien vuoristoissa.[4] Lajia esiintyy 800–3 000 metrin korkeudella merenpinnasta[4]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Himalajansypressi tarvitsee paljon valoa ja kestää huonosti varjostusta. Metsissä se yleensä muodostaa latvuskerroksen. Se kasvaa monenlaisilla mailla ja menestyy parhaiten kalkkipitoisessa maaperässä.[4] Sen elinalueiden vuoden keskilämpötila on 12–22 celsiusastetta ja keskimääräinen vuosittainen sadanta on 650–1 600 millimetriä.[6]

Himalajansypressi muodostaa sekä yksilajisia metsiä että sekametsiä muiden puulajien kanssa. Se kasvaa usein putkitrumpettilajin Markhamia stipulata sekä lajin Burretiodendron hsienmu kanssa.[4][2]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puuaines on kestävää, ja sen tiheys on 0,48–0,52 kg/dm3. Pintapuu on väritykseltään vaalean kellertävää ja sydänpuu vaaleanruskeaa. Puuainesta arvostetaan ja käytetään laajalti rakennusmateriaalina lajin luontaisella levinneisyysalueella. Puuta käytetään myös huonekalujen valmistukseen, sisustukseen, veistoon ja aitoihin.[4] Lisäksi sitä käytetään polttopuuna.[6]

Himalajansypressiä on käytetty lääkekasvina. Varsinkin juurista saatavaa öljyä on käytetty tulehdusten lievittämiseen ja antiseptisenä aineena.[4] Lisäksi öljyä käytetään kosmetiikassa.[6] Himalajansypressin osia on myös poltettu suitsukkeena.[9]

Himalajansypressiä käytetään suojapuuna tuulta vastaan peltojen reunoilla. Sen uskotaan myös sitovan maahan typpeä sienijuurtensa avulla.[6] Lajia käytetään myös jonkin verran koristekasvina lämpimän lauhkean vyöhykkeen alueella.[6][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Christopher J. Earle: Cupressus torulosa The Gymnosperm Database. 2011. (englanniksi)
  • Liguo Fu, Yong-fu Yu, Robert P. Adams & Aljos Farjon: Cupressus torulosa Flora of China. eFloras.org. (englanniksi)
  • Alan Mitchell & John Wilkinson: Euroopan puuopas, s. 40. Suomentanut Arto Kurtto. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2009. ISBN 951-1-14705-6.
  • Cupressus torulosa AgroForestryTree Database. 2011. World Agroforestry Center. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Zhang, D & Christian, T.: Cupressus torulosa IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.11.2016. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i j Cupressus torulosa Flora of China. eFloras.org. Viitattu 27.10.2012. (englanniksi)
  3. ONKI-ontologiapalvelu, Kassu (suomenkieliset nimet) Suomen Biologian Seura Vanamon putkilokasvien nimistötoimikunta. Viitattu 27.10.2012.
  4. a b c d e f g h i j k l m n o Christopher J. Earle: Cupressus torulosa The Gymnosperm Database. 2011. Viitattu 27.10.2012. (englanniksi)
  5. a b c d Alan Mitchell & John Wilkinson: Euroopan puuopas, s. 40. Kustannusosakeyhtiö Otava, 2009. ISBN 951-1-14705-6.
  6. a b c d e f g h i Cupressus torulosa AgroForestryTree Database. 2011. World Agroforestry Center. Viitattu 27.10.2012. (englanniksi)
  7. Christopher J. Earle: Cupressus gigantea The Gymnosperm Database. 2011. Viitattu 27.10.2012. (englanniksi)
  8. Christopher J. Earle: Cupressus tortulosa The Gymnosperm Database. 2011. Viitattu 27.10.2012. (englanniksi)
  9. a b Cupressus torulosa - D.Don. Plants For A Future. 2011. Viitattu 27.10.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]