Hiilivero

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hiilivero on vero, jota maksetaan hiilidioksidipäästöistä.

Australia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Australiassa Julia Gillardin hallituksen ajama hiilivero hyväksyttiin Australian parlamentissa 8. marraskuuta 2011. Uuden lain myötä noin 500 eniten hiilidioksidipäästöjä tuottavaa australialaista yritystä alkoi maksaa veroa hiilidioksidipäästöistä heinäkuusta 2012 alkaen. Veron suuruus on 23 Australian dollaria tonnilta, ja hallitus suunnittelee tukitoimia, kuten verohelpotuksia ja sosiaaliturvan parannuksia, kompensoidakseen kuluttajille osan hiiliveron aiheuttamasta kustannusten noususta.[1] Oppositio arvosteli Gillardia vaalilupauksen pettämisestä, sillä ennen vuoden 2010 vaaleja Gillard oli luvannut, ettei hänen hallituksensa tule esittämään hiilidioksidiveroa.[2]

17. heinäkuuta 2014 Tony Abbottin hallitus kumosi hiiliveron.[3]

Kanada[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanada on ottamassa käyttöön kansallisen hiiliveron 1. tammikuuta 2019. Kanadalaiset lentoyhtiöt haluaisivat jäädä veron ulkopuolelle.[4] Hiilivero on kuulunut pääministeri Justin Trudeaun kampanjalupauksiin. Hiilivero on aluksi 20 Kanadan dollaria tonnilta vuonna 2019 ja nousee 10 dollarilla joka vuosi, kunnes se on 50 dollaria vuonna 2022.[5] Kanadalaiset yritykset valittivat hiiliverosta, sillä se heikentäisi kilpailukykyä suhteessa yhdysvaltalaisiin yrityksiin, ja se johti sen keventämiseen[6]

Kanadan kansallisen hiiliveron avulla kerätyistä verovaroista 90 prosenttia annetaan kansalaisille veronpalautuksina. Loput 10 prosenttia jaetaan pienille ja keskisuurille yrityksille, kouluille, sairaaloille ja muille organisaatioille, jotka eivät pysty sisällyttämään hiiliveroa kuluttajahintaan. Hiiliveroa kotitalous maksaa keskimäärin $248 New Brunswickissä, $300 Ontariossa, $336 Manitobassa ja $598 Saskatchewanissa.[7]

Lentoliikenteen hiilivero[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentoliikenteen hiilivero on otettu käyttöön Brittiläisessä Kolumbiassa, Kanadassa vuonna 2008. Albertan provinssissa lentoliikenteen hiilivero otettiin käyttöön vuonna 2016.[8]

Norwegian-lentoyhtiön pääjohtaja Bjørn Kjos kannatti lentoliikenteen hiiliveroa vuonna 2016. Kjosin mukaan tämä kannustaisi lentoyhtiöt uusimaan laivastojaan. Norwegianin laivasto on huomattavan nykyaikainen (alusten keski-ikä 3,7 vuotta) ja alusten polttoaineenkulutus on Atlantin ylittävillä lennoilla vertailun matalin.[9][10]

Päästömaksu, hiilipitoisuusvero, hiilijalanjälkivero vai päästökauppa?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiilivero voidaan periä päästöjä tuotettaessa, esimerkiksi mittaamalla tai estimoimalla päästöt. Fossiilisista polttoaineista aiheutuvia päästöjä voidaan kuitenkin usein helpommin verottaa jo polttoainetta tuotettaessa/maahantuotaessa, polttoaineen hiilipitoisuuden perusteella.[11]

Hiilivero eli hiilipäästömaksu on eräs mahdollinen haittavero ilmastohaitoille. Eräs vaihtoehtoinen haittavero on hyödykkeen hiilijalanjäljen vero. Se on epätarkempi ja mielivaltaisempi mutta sitä on ehdotettu sovellettavaksi tuontituotteille maista, joissa hiiliveroa ei ole. Haittaverojen vaihtoehtoja ovat päästökauppa tai tuotannolle ja kulutukselle asetetut normit ja rajoitukset.

Fossiilisten polttoaineiden kohdalla hiilipitoisuusvero olisi hyvä approksimaatio päästöverosta.[12]

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuren mukaan yksittäisille ruoka-aineille ei voi laskea selkeää hiilijalanjälkeä. Tämä tekee ongelmalliseksi ruoan päästöperusteisen verotuksen.[13]

Haittaverot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vatt:n ja Etlan valtioneuvostolle vuonna 2019 tekemän selvityksen mukaan tasasuuruinen vero kaikille kasvihuonekaasupäästöille olisi edullisin keino vähentää päästöjä. Verotusta pitäisi käyttää ainakin niihin päästöihin, joita EU:n päästökauppa ei koske. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi kotimaan liikenne, maatalous sekä rakennusten erillislämmitys. Kun vero päästöille on yhdenmukainen, se kannustaa vähentämään niitä päästöjä, joiden vähentäminen on edullisinta. Kasvihuonepäästöjen verotusta kiristettäisiin. Koska päästöjen tulee pienentyä nopeasti, verotuotto ei riitä ratkaisemaan väestön ikääntymisestä johtuvaa kestävyysvajetta.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lenore Taylor: Senate passes carbon tax The Age. 8.11.2011. Viitattu 8.11.2011. (englanniksi)
  2. Tim Leslie: Gillard unveils carbon price details ABC News. 24.2.2011. Viitattu 8.11.2011. (englanniksi)
  3. Carbon tax is gone: Repeal bills pass the Senate theguardian.com.au. Viitattu 17 July 2014.
  4. Canadian airlines tell Ottawa carbon tax will hurt revenues and domestic routes - CBC News cbc.ca.
  5. Canada passed a carbon tax that will give most Canadians more money - Dana Nuccitelli theguardian.com. 26 October 2018.
  6. Canada to soften carbon tax as firms fret about U.S. competition reuters.com. 1 August 2018.
  7. Ottawa to return 90% of money it collects from carbon tax to the Canadians who pay it - Financial Post business.financialpost.com. 23 October 2018.
  8. Airline industry says carbon tax increases will be felt by customers - Calgary Herald calgaryherald.com. 14 May 2016.
  9. Environment norwegian.com.
  10. Norwegian Named Most Fuel-Efficient Airline on Transatlantic Routes for a Second Time media.uk.norwegian.com.
  11. Environmental tax issues (sivut 13-14 ja 24) 2.4.2019. Committee of Experts on International Cooperation in Tax Matters.
  12. CLIMATE CHANGE 2001: MITIGATION (6.2.2.2.1, s. 413) 2001. IPCC.
  13. Puolueet haluavat suomalaiset syömään vähemmän lihaa ja enemmän kasviksia: HS selvitti, olisiko liha­verossa tai liha­tukien karsimisessa järkeä Helsingin Sanomat. 29.3.2019.
  14. Selvitys: Ilmastopolitiikka, uusi teknologia ja kansainvälinen yritysverokilpailu tuovat muutospaineita verotukseen 26.4.2019. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, Valtiovarainministeriö.