Siirry sisältöön

Hiilimusta

Wikipediasta
Hiilimustaa.

Hiilimusta[1][2] tai nokimusta[3][4][5], joskus myös kimrööki[5], tervanoki[5] tai lamppumusta on hajutonta, syvänmustaa, hienojakoista tai pellettimäistä puhdasta tai melkein puhdasta hiiltä,[3] jota valmistetaan hiilipitoisista aineista kuivatislaamalla tai asetyleenin avulla. Valmistusprosessista riippuen niiden kemiallisessa koostumuksessa on vaihtelua. Joissakin nokimustissa esiintyy polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH).[3]

Hiilimusta on tunnettu tuhansia vuosia. Esimerkiksi muinaiset egyptiläiset kirjoittivat papyrukselle hiilimustalla.[5] Kimröökiä valmistettiin Suomessa tervanpolton sivutuotteena tai sitten hitaasti palavista orgaanisista aineista kuten koivuntuohesta hillyttämällä.[5]

Hiilimustaa käytetään vahvistavana seosaineena renkaissa[2] ja muissa kumituotteissa sekä mustana väriaineena maaleissa, painoväreissä ja elintarvikkeissa.

  1. Hiilimusta kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 31.7.2025.
  2. a b Puusta on pian autonrenkaisiinkin – UPM:n tuleva tehdas valmistaa puupohjaisia täyteaineita, joilla vahvistetaan kumia ja muovia kovaan käyttöön Maaseudun Tulevaisuus, maaseuduntulevaisuus.fi. 3.4.2022. Viitattu 31.7.2025.
  3. a b c Nokimusta chemicalsafety.ilo.org. Viitattu 31.7.2025. (englanniksi)
  4. Mustat puuproffa.fi. Viitattu 31.7.2025.
  5. a b c d e Raimo Hieta: Kimrööki – eräs vanha maanviljelyksen sivuelinkeino (pdf) Miilu 2/2006. 11.3.2008. Pohjanmaan Historiallinen Seura via Porstua-verkkopalvelu, porstuakirjastot.fi. Viitattu 31.7.2025.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]