Hiekkakirppu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hiekkakirppu
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Alaluokka: Siipikantaiset Pterygota
Ylälahko: Uussiipiset Neoptera
Lahko: Kirput Siphonaptera
Heimo: Hectopsyllidae
Suku: Tunga
Laji: penetrans
Kaksiosainen nimi

Tunga penetrans
Linnaeus, 1758

Hiekkakirppu (Tunga penetrans)[1][2] on maapallon trooppisilla alueilla tavattava loishyönteinen.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiekkakirppu on vain noin yhden millimetrin pituinen, kellertävä ja siivetön hyönteinen. Aikuisella hiekkakirpulla on kookas, etuosastaan terävä pää. Raajoissa ei monista muista kirpuista poiketen ole kampamaisia karvoja tai piikkejä. Keskiruumis on lyhyt.[3] Kirppu kykenee hyppäämään noin 20 senttimetrin matkan. Hiekkakirput ovat tasalämpöisten eläinten ehdottomia loisia ja molemmat sukupuolet imevät verta.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiekkakirput ovat alun perin peräisin Etelä- ja Keski-Amerikan trooppisilta alueilta sekä Karibianmeren saarilta. Ihmisen toiminnan mukana ne ovat kuitenkin kulkeutuneet suureen osaan Saharan eteläpuolista Afrikkaa, Etelä-Aasiaan ja viime aikoina myös Kaakkois-Aasian maihin.[4]

Loinen saapui Länsi-Afrikkaan jo 1600-luvulla orjalaivojen painolastien mukana Amerikoista. Tuolloin se ei kuitenkaan pystynyt leviämään. Vasta vuonna 1872 hiekkakirppupopulaatio saapui Angolaan Brasiliasta ja lähti leviämään kauppareittejä myöten.[5]

Tungiaasi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiekkakirppujen aiheuttamaa loisinfektiota kutsutaan tungiaasiksi. Kohdatessaan potentiaalisen isännän, paritellut naaraskirppu hyppää iholle, tyypillisesti raajaan, ja tunkeutuu ihon sisään, mahdollisesti erittämiensä keratolyyttisten entsyymien avulla. Kirpun takaruumiin kärki jää kuitenkin näkyviin, mikä mahdollistaa kirpun hengittämisen ja ulostamisen samalla kun se imee isännän verta. Ruokaileva naaras paisuu jopa 10 mm:n läpimittaiseksi ja kirpun pureutumiskohdan ympärille kehittyy 5–10 mm:n läpimittainen paise. Oltuaan isännässä jonkin aikaa, naaras alkaa munia ja munat putoavat maahan. Munat kuoriutuvat 3–4 vuorokauden kuluttua ja uusi sukupolvi aikuistuu noin kuukauden kuluttua.

Hoitamattomana ja huonon hygienian olosuhteissa hiekkakirppuja sisältäville ihoalueille voi muodostua paiseita ja kuolioita, kynnet ja jopa kokonaiset sormet tai varpaat saattavat tuhoutua. Sekundaarisen infektion, erityisesti jäykkäkouristuksen, riski on suuri. Laaja hiekkakirpputartunta voi johtaa kuolemaan.[6]

Hoitona on kirppujen kirurginen poisto.

Vastoin yleistä käsitystä suljettujen kenkien käyttäminen sandaalien sijaan ei välttämättä ole tehokas tapa ehkäistä hiekkakirpputartuntaa. Sen sijaan oleskelu samoissa tiloissa kotieläinten kanssa ja asuminen maapohjaisissa asumuksissa ovat merkittäviä riskitekijöitä.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. "Le genre Tunga Jarocki, 1838 (Siphonaptera: Tungidae). I – Taxonomie, phylogénie, écologie, rôle pathogène" (2012). Parasite 19 (4): 297–308. doi:10.1051/parasite/2012194297. ISSN 1252-607X. 
  2. "Notes on the genus Tunga (Siphonaptera: Tungidae) II – neosomes, morphology, classification, and other taxonomic notes" (2014). Parasite 21: 68. doi:10.1051/parasite/2014067. ISSN 1776-1042. PMID 25514594. 
  3. http://animals.jrank.org/pages/2488/Fleas-Siphonaptera-CHIGOE-Tunga-penetrans-SPECIES-ACCOUNTS.html
  4. http://www.dermato.med.br/publicacoes/artigos/2007Tungiasis-and-Myiasis.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. http://www.ikkunasuomenluontoon.fi/node/21175 (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. http://www.afronets.org/archive/200110/msg00058.php (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. http://cat.inist.fr/?aModele=afficheN&cpsidt=17508421 (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]