Hevosensuolisaivartaja

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hevosen suolisaivartaja
Aikuinen naaras.
Aikuinen naaras.
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Alaluokka: Siipikantaiset Pterygota
Ylälahko: Neoptera
Lahko: Kaksisiipiset Diptera
Alalahko: Kärpäset Brachycera
Heimo: Kiiliäiset Oestridae
Alaheimo: Gasterophilinae
Suku: Gasterophilus
Laji: intestinalis
Kaksiosainen nimi

Gasterophilus intestinalis
De Geer, 1776

Katso myös

 Commons-logo.svg Hevosensuolisaivartaja Commonsissa

Hevosensuolisaivartaja (Gasterophilus intestinalis) on kiiliäiskärpäsiin kuuluva hevosen loinen ja Gasterophilus-suvun yleisin laji. Hevosensuolisaivartaja on Suomessa nykyään melko harvinainen[1].

Saivartaja munii hevosen etujalkoihin kellanvalkoisia tai keltaisia pitkulaisia munia, jotka tarttuvat karvoihin tiukasti. Munat kuoriutuvat muutaman päivän kuluttua. Kuoriutuneet toukat aiheuttavat jalkojen iholla kutinaa, jota lievittääkseen hevonen nuolee jalkojaan ja saa näin toukat suuhunsa. Suussa toukat kaivautuvat kielen, ikenen ja poskien limakalvoon ja viettävät siellä 3–6 viikkoa. Tämän jälkeen toukat siirtyvät ruuansulatuskanavaan, missä ne elävät 7–10 kuukautta. Kesällä saatu infektio kestää koko talven, sillä saivartaja talvehtii isännässään. Keväällä koteloitumisvalmiit toukat pudottautuvat ulosteen mukana maahan, jossa ne koteloituvat noin kuukaudeksi. Aikuiset kärpäset elävät vain muutaman päivän sillä muiden kiiliäisten tapaan niiden suuosat ovat surkastuneet. Aikuisten kärpästen ainoa tehtävä onkin paritella ja munia.[2][3]

Saivartajatoukat ärsyttävät suolen seinämää ja niiden aiheuttamien haavaumien tulehtuminen on mahdollista. Suuri määrä toukkia saattaa jopa tukkia suolen ja aiheuttaa isännän kuoleman. Hevosen suolisaivartajan toukat voivat porautua myös ihmisen ihoon. Ne eivät kuitenkaan kykene elämään ihmisessä ja kuolevat pian.

Hevosensuolisaivartajan hoidossa käytetään lääkkeitä, joissa tehoaineena on esimerkiksi moksidektiinia ja pratsikvantelia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]