Hesperornithiformes

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hesperornithiformes
Hesperornis
Hesperornis
Myöhäisliitukausi
100–66 Ma
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Alaluokka: Hesperornithes
Fürbringer, 1888
Lahko: Hesperornithiformes
Sharpe, 1899
Synonyymit
  • Gaviomorphae Cracraft, 1982
  • Odontolcae Marsh, 1875
  • Odontornithes Marsh, 1873
Heimot
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Hesperornithiformes Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Hesperornithiformes Commonsissa

Hesperornithiformes on sukupuuttoon kuolleiden esihistoriallisten lintujen lahko. Sen jäsenet elivät noin 100–66 miljoonaa vuotta sitten myöhäisliitukaudella. Lahkon lajit elivät vedessä ja niitä esiintyi pohjoisella pallonpuoliskolla. Kaikki lahkon jäsenet kuolivat sukupuuttoon liitukauden lopun joukkosukupuutossa. Ne olivat petoja sekä taitavia uimareita. Monet lajeista, mahdollisesti kaikki, olivat lentokyvyttömiä. Lahkoon kuuluivat muun muassa suvut Hesperornis, Baptornis, Enaliornis, Parahesperornis ja Potamornis. Lahkon suurin tunnettu laji on vuonna 1999 kuvailtu ja nimetty Canadaga arctica, joka saattoi saavuttaa 1,5 metrin pituuden.

Ulkonäkö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa lahkon tiedoista perustuu muutamista lajeista tehtyihin tutkimuksiin. Hesperorniksen ja Baptorniksen siivet olivat surkastuneet eivätkä ne olleet siten lentokykyisiä. Osa pienemmistä lajeista saattoi kyetä lentämään. Lahkon jäsenten reisi- ja jalkapöydänluut olivat lyhyitä kuten nykyisillä räpyläjalkaisilla linnuilla. Lahkon jäsenten sääriluut olivat pitkät. Jalat olivat asettuneet kauas vartalon takaosaan nykyisten kuikkien, uikkujen ja pingviinien tapaan. Linnut olivat näppäriä uimaan ja sukeltamaan mutta kömpelöitä liikkumaan maalla, eivätkä ne viettäneet siellä täten aikaa kuin lähinnä pesimiseen. Jotkut tutkijat ovat esittäneet, että lintujen piti samaan aikaan liukua mahallaan ja potkia jaloillaan liikkuakseen maalla[1]. Nokka oli pitkä ja luultavasti koukkupäinen. Lahkon linnuilla oli myös terävät hampaat, joilla ne pystyivät tarttumaan kiinni kaloihin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Chinsamy, A.; Martin, L. & Dobson, P.: Bone microstructure of the diving Hesperornis and the volant Ichthyornis from the Niobrara Chalk of western Kansas. Cretaceous Research, 1998. Teoksen verkkoversio (viitattu 4.2.2008). (englanniksi)