Hesperian puisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hesperian puisto
Hesperian puisto Finlandia-ta­lon lä­hel­lä ole­val­ta kal­li­ol­ta ku­vat­tu­na vuon­na 1999.
Hesperian puisto Finlandia-ta­lon lä­hel­lä ole­val­ta kal­li­ol­ta ku­vat­tu­na vuon­na 1999.
Tyyppi julkinen puisto
Sijainti Töölö, Helsinki
Koordinaatit 60°10′47.8″N, 024°55′48.9″E
Pinta-ala noin 7,4 hehtaaria[1]
Perustettu 1840-luvulla,[2] 1901 alue määriteltiin ”kan­san­puis­toksi”. Aurora Karamzinin ta­pah­tu­neen kuo­leman vuon­na 1902 jäl­keen Ha­ka­sal­men tont­ti lii­tet­tiin puu­tar­ha­lau­ta­kun­nan esi­tyk­ses­tä Hes­pe­rian puis­toon.[3]
Kotisivut

Hesperian puisto (ruots. Hesperiaparken) on Helsingissä Töölönlahden länsirannalla sijaitseva puisto, joka kuuluu Etu- ja Taka-Töölön kaupunginosiin. Se rajoittuu lännessä Mannerheimintiehen, etelässä Finlandia-taloon ja pohjoisessa Suomen Kansallisoopperan ja -baletin tonttiin.[4] Rannassa puisto kuitenkin ulottuu kapeana kaistaleena Helsinginkadulle saakka, jonka toisella puolella on Eläintarhan puistoalue.[4][5] Töölönlahden eteläpuolella taas sijaitsee vuonna 2016 avattu Töölönlahden puisto. Koko Töölönlahden puistovyöhyke voidaan laskea osaksi Helsingin keskuspuistoa.[6]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huvila Hesperia 1930-luvulla.
Töölönlahden rantaa vuonna 1964.

Nykyisen puiston paikalla sijaitsivat aikoinaan Töölön kylän suurimmat pellot.[7] 1800-luvulla alue oli vielä selvästi varsinaisen kaupunkialueen ulkopuolella, ja siellä sijaitsi Hesperia-niminen huvila-alue ja ulkoravintola. Sen vuokra-aika päättyi vuonna 1892, minkä jälkeen alue jäi puistoksi.[8] Sen ja samalla nykyisen puiston nimi johtuu antiikin kreikkalaisten käyttämästä läntisten maiden nimestä Hesperia,[8] jolla tarkoitettiin yleensä Espanjaa tai Italiaa.[9] Sen mukaan ovat saaneet nimensä myös Mannerheimintieltä puiston kohdalta länteen johtavat Pohjoinen ja Eteläinen Hesperiankatu, niiden välissä oleva kapea puistovyöhyke Hesperian esplanadi,[10] jota ei pidä sekoittaa Hesperian puistoon, ja lähellä sijaitseva Hesperian sairaala, jonka nimi on nykyisin HYKS Psykiatriakeskus.[11] Myös Mannerheimintien varrella sijaitseva hotelli, nykyinen Crowne Plaza, oli alun perin nimeltään Hotelli Hesperia.[12]

Välittömästi puiston pohjoispuolella sijaitsi 1960-luvulle saakka Töölön sokeritehdas.[13] Sinne johti kapearaiteinen sokeritehtaan pistoraide, joka kulki puiston poikki, rannalla olevan jalankulkutien vieressä. Sokeritehdas muutti Kirkkonummelle vuonna 1965, ja Töölön tehdasrakennukset purettiin vuonna 1966, lukuun ottamatta Suomen sokerin pääkonttoria.[14][15] Samana vuonna purettiin myös pistoraide, jonka ratapenkan paikalle jäi puistoon matala harjanne.[14] Muita alueella sijainneita teollisuuslaitoksia olivat saippuatehdas, suopa- ja kynttilätehdas, pelikorttitehdas ja säilyketehdas.[16]

Tehtaan purkamisen jälkeen tontille rakennettiin 1970-luvun alussa Suomen sokerin pääkonttorin viereen Sakkaroosin talo.[17][18] Helsingin keskustasuunnitelman myötä tontista oli osoitettu paikka oopperatalolle vuonna 1964. Kaupunginlautakunta äänesti vuonna 1975 suunnittelukilpailun järjestämisestä, ja vuonna 1977 kilpailun voittajaksi julkistettiin arkkitehtitoimisto Hyvämäki-Karhunen-Parkkisen ehdotus ’Scalapuikko’.[19][20] Suomen kansallisooppera rakennettiin vuosina 1986–1993.[21] Samalla oopperatalon vihersuunnitelmassa puisto pyrittiin liittämään saumattomasti muuhun puistoon.[22] Tonttia aikoinaan ympäröineestä sokeritehtaan tiilimuurista on rantatien varrella yhä osa jäljellä.[23]

Alvar Aallon vuonna 1961 laatiman Helsingin keskustasuunnitelman mukaan Hesperian puistoon olisi aivan Töölönlahden rantaan rakennettu rivi julkisia rakennuksia.[24] Niiden ja Mannerheimintien väliin olisi jäänyt kapeahko puistovyöhyke.[25] Aallon mukaan alue ei sopinut ”karjalaisen metsälammen kopioksi”.[26] Kaupunginvaltuusto hyväksyikin suunnitelman,[27] mutta koska se sai osakseen myös runsaasti vastustusta, se myöhemmin hylättiin. Uusi asemakaava, jossa rantaan sijoitetut tontit poistettiin, vahvistettiin vuonna 1985.[28] Suunnitelman mukaisesti oli rakennettu vain eteläisin ehdotetuista rakennuksista, Finlandia-talo.[24] Sen tontiksi lohkaistiin alue puiston eteläpäästä. Siellä oli aikaisemmin sijainnut vuonna 1921 rakennettu laululava ja ilmeisesti samassa yhteydessä rakennettu urheilukenttä, jota käytettiin etenkin pesäpallokenttänä.[29]

Hesperian puisto oli sodan jälkeisessä Helsingissä keskeinen homomiesten kohtaamispaikka. Helsingin poliisin huoltopoliisi partioi Hesperian puistossa 1950-luvun alussa, tarkoituksenaan saada kiinni miehiä "samasukupuolisesta haureudesta".[30] Alueella suosituin kohtaamispaikka oli pisuaari, jota kutsuttiin Jennyn teehuoneeksi. Hakasalmen huvilaan johtava käytävä oli merkittävä cruisailupaikka, jota kutsuttiin Kissalankujaksi ja myöhemmin Kissalanpoikien kujaksi.[31]

Puisto nykyisin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puisto on syntynyt vähitellen 200 vuoden aikana ja siellä on säilynyt aiheita eri aikakausilta.[32] Hesperian puiston eteläosalla on myös nimi Hakasalmen puisto, mutta sillä ja varsinaisella Hesperian puistolla ei ole selvää rajaa. Hakasalmen ja Hesperian puistojen alueen pinta-ala on noin 7,4 hehtaaria, pituus pohjois-eteläsuunnassa noin 900 metriä ja leveys puiston keskiosasta 100–150 metriä.[1] Puiston korkein kohta on puiston eteläosassa oleva kallio joka on 10 metriä korkea jonka päällä on näköalatasanne. Kallion juurelta maa laskee muutaman metrin alemmaksi puiston matalimpaan kohtaan. Puiston alueella olevat rannat ovat täyttömaata.[33] Rannassa kulkee Töölönlahden rantakäytävä, jonka jalankulku- ja pyöräteitä on 1990-luvulta alkaen erottaneet graniittipaadet.[16][34]

Hesperian puistossa sijaitsevat Urho Kekkosen muistomerkki[35] ja Larin Parasken patsas.[36]

Kasvillisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puut ovat suurimmaksi osaksi istutettuja, mutta siellä kasvavat tervalepät ovat melko varmasti luonnonvaraisia. Puut ovat suurimmaksi osaksi eri ikäisiä ja jaloja lehtipuita. Puistossa on myös muita puita muun muassa: koristeomenoita, kirsikoita, leppiä, tammia, poppeleita, jalavia, vaahteroita, koivuja, hevoskastanjoita, saarnia ja lehmuksia. Havupuista on Ruusuniemelle 1950-luvulla istutetut jalokuuset ja Finlandia-talon luokse 1800-luvulla istutetut lehtikuuset. Osa puista on suuria 100-vuotiaita.[37][38] Töölönlahden rantaa pitkin kulkevan jalankulku- ja pyörätien, varrelle on istutettu pitkä rivi hopeapajuja.[39]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Puisto vuonna 1912. Oikeassa alakulmassa näkyy Töölön sokeritehtaalle johtava kapearaiteinen pistoraide.
    Puisto vuonna 1912. Oikeassa alakulmassa näkyy Töölön sokeritehtaalle johtava kapearaiteinen pistoraide.
  • Hesperian puiston rantakäytävä.
    Hesperian puiston rantakäytävä.
  • Puiston lehtikuusia keväällä toukokuun alussa.
    Puiston lehtikuusia keväällä toukokuun alussa.
  • Puisto syksyllä 2005.
    Puisto syksyllä 2005.
  • Puisto illalla lokakuussa 2015.
    Puisto illalla lokakuussa 2015.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Liski, Matti & Ruoff, Eeva & Saarikko, Jere: Hakasalmen ja Hesperian puistot – puistohistoriallien selvitys.. Helsinki: Helsingin kaupungin rakennusvirasto, 2010. ISBN 978-952-223-686-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 20.2.2021).
  • Laukkoski, Helena: Oopperatalohanke Helsingin Sanomissa 1964–1987 – Julkisen keskustelun kehitys ja suhde Suomen kulttuuripolitiikkaan. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto, Historian maisteriohjelma, Marraskuu 2020. Teoksen verkkoversio (viitattu 20.2.2021).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Liski, Matti & Ruoff, Eeva & Saarikko, Jere, 2010, s. 9.
  2. ↑ Liski, Matti & Ruoff, Eeva & Saarikko, Jere, 2010, s. 20–23.
  3. ↑ Liski, Matti & Ruoff, Eeva & Saarikko, Jere, 2010, s. 47.
  4. ↑ a b Liski, Matti & Ruoff, Eeva & Saarikko, Jere, 2010, s. 79, 82.
  5. ↑ Liski, Matti & Ruoff, Eeva & Saarikko, Jere, 2010, s. 60.
  6. ↑ Kampinmalmin ja Töölön aluesuunnitelma 2017-2026 (PDF) 13.12.2016. Helsingin kaupunki. Viitattu 5.4.2023.
  7. ↑ Saulo Kepsu: Uuteen maahan: Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 176. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005. ISBN 951-746-723-0.
  8. ↑ a b Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24, s. 100. Helsingin kaupunki, 1970.
  9. ↑ Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), s. 1062, art. Hesperia. Otava, 1973. ISBN 951-1-00272-4.
  10. ↑ Liski, Matti & Alapeteri, Niina & Ruoff, Eeva: Hesperian esplanadi – Puistohistoriallinen selvitys. Helsinki: Helsingin kaupungin rakennusvirasto, 2006. ISBN 952-473-793-0. Teoksen verkkoversio (viitattu 20.2.2021).
  11. ↑ Hesperian sairaalan peruskorjaus ja laajennus Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy. Viitattu 20.2.2021.
  12. ↑ Hesperia Restaurant & Bar Crowne Plaza Hotel. Viitattu 15.10.2011.
  13. ↑ Liski, Matti & Ruoff, Eeva & Saarikko, Jere, 2010, s. 65–70.
  14. ↑ a b Liski, Matti & Ruoff, Eeva & Saarikko, Jere, s. 71.
  15. ↑ 10 purettua taloa Helsingissä WalkHelsinki. 16.11.2020. Viitattu 20.2.2021.
  16. ↑ a b Töölön­lahden puisto­alueen historia Helsingin kaupunki. Viitattu 5.4.2023.
  17. ↑ Liski, Matti & Ruoff, Eeva & Saarikko, Jere, 2010, s. 75.
  18. ↑ Sakkaroosi, Toimitilat / Helsinki, Taka-Töölö Nordea Henkivakuutus Suomi. Arkistoitu 20.2.2021. Viitattu 20.2.2021.
  19. ↑ Laukkoski, Helena, 2020, s. 1–2.
  20. ↑ Ranto, Paula & Koivisto, Juhani on kirjoittanut alkuperäisen tekstin: Onnea 25-vuotias Oopperatalo! oopperabaletti.fi. Arkistoitu 28.2.2021. Viitattu 20.2.2021.
  21. ↑ Laukkoski, Helena, 2020, s. 2.
  22. ↑ Liski, Matti & Ruoff, Eeva & Saarikko, Jere, 2010, s. 70.
  23. ↑ Liski, Matti & Ruoff, Eeva & Saarikko, Jere, 2010, s. 84.
  24. ↑ a b Alvar Aallon keskustasuunnitelma ja Finlandia-talo Finlandia-talo. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 22.2.2016.
  25. ↑ Vuonna 1967 vahvistettu Hesperian puiston ja sen lähiympäristön asemakaava. Helsingin kaupungin paikkatietopalvelu. Arkistoitu 2.3.2016. Viitattu 15.10.2011.
  26. ↑ Hesperian puistoon vielä toinenkin kulttuuritalo (Maksullinen artikkeli) hs.fi. 21.10.1972. Viitattu 5.4.2023.
  27. ↑ Matti ja Sari Vesikansa: Kantakaupunkimme – ajatuksia Helsingin keskusta-alueen kehittämisestä, s. 101. Helsinki-seura, 1977. ISBN 951-9418-01-6.
  28. ↑ Vuonna 1985 vahvistettu asemakaava Helsingin kaupungin paikkatietopalvelu.. Arkistoitu 2.3.2016. Viitattu 15.10.2011.
  29. ↑ Liski, Matti & Ruoff, Eeva & Saarikko, Jere, 2010, s. 56–57.
  30. ↑ Hagman Sandra: Seitsemän kummaa veljestä. Kertomuksia homoseksuaalisuuden historiasta., s. 198-201. Gaudeamus, 2016.
  31. ↑ Melanko Valdemar: Puistohomot, raportti Helsingin 1960-luvun homokulttuurista, s. 33-35. SKS, 2012.
  32. ↑ Liski, Matti & Ruoff, Eeva & Saarikko, Jere, 2010, s. 87.
  33. ↑ Liski, Matti & Ruoff, Eeva & Saarikko, Jere, 2010, s. 82.
  34. ↑ Liski, Matti & Ruoff, Eeva & Saarikko, Jere, 2010, s. 77.
  35. ↑ Liski, Matti & Ruoff, Eeva & Saarikko, Jere, 2010, s. 80–81.
  36. ↑ Liski, Matti & Ruoff, Eeva & Saarikko, Jere, 2010, s. 69,71.
  37. ↑ Liski, Matti & Ruoff, Eeva & Saarikko, Jere, 2010, s. 85.
  38. ↑ Hesperianpuisto Vihreätsylit. Viitattu 20.2.2021.
  39. ↑ Liski, Matti & Ruoff, Eeva & Saarikko, Jere, 2010, s. 64, 88.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hesperian ja Hakasalmen puistojen suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet. Helsingin kaupunki, 8.5.2020. Teoksen verkkoversio (viitattu 20.2.2021).
  • Lindfors, Jukka: Alvar Aallon keskustasuunnitelma Yle Elävä arkisto. 8.9.2006 / päiv. 21.11.2011. Viitattu 20.2.2021.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hesperian_puisto&oldid=22303694”