Herukkakirva

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Herukkakirva
Kolonia lehdellä
Kolonia lehdellä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Nivelkärsäiset Hemiptera
Alalahko: Kirvansukuiset Sternorrhyncha
Yläheimo: Aphidoidea
Heimo: Kirvat Aphididae
Alaheimo: Putkikirvat Aphidinae
Tribus: Macrosiphini
Suku: Cryptomyzus
Alasuku: Cryptomyzus
Laji: ribis
Kaksiosainen nimi

Cryptomyzus ribis
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Herukkakirva Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Herukkakirva Commonsissa

Herukkakirva (Cryptomyzus ribis) on kirvoihin kuuluva hyönteislaji. Se saattaa olla merkittävä tuholainen herukanviljelyssä.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siivettömät yksilöt ovat hentorakenteisia, vaalean kellertäviä tai vihertäviä ja selkäpuolella on yleensä vihreä, melko epäselvä pitkittäisjuova. Selkäpuolella on myös paksuja karvoja. Verkkosilmät ovat punaiset. Tuntosarvet, raajat, vaharauhasputket ja takaruumiin kärjen cauda ovat vaaleat. Cauda on lyhyt, tuntosarvet ovat noin 1,2 kertaa ruumiin pituiset ja vaharauhasputket hyvin ohuet ja 2–4 kertaa caudan pituiset. Siivellisillä yksilöillä on takaruumiin yläpinnalla tumma laikku. Koiraat ovat siivettömiä. Ruumiin pituus 1,6–2,3 mm.[1][2][3]

Kromosomiluku 2n=12.[1]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herukkakirvan levinneisyys ulottuu Euroopasta Aasian pohjoisosien poikki Korean ja Japaniin. Se on myös levinnyt vieraslajina Pohjois-Amerikkaan.[1] Suomessa sitä on tavattu lähes koko maassa.[4]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herukkakirvalla esiintyy kesän aikana isännänvaihto, jossa primääri-isäntänä ovat herukat, lähinnä punaherukka ja valkoherukka, ja sekundääri-isäntinä erilaiset huulikukkaiskasvit, etenkin pähkämöt ja peipit. Herukoilla kirvat lisääntyvät neitseellisesti ja elävät kolonioina lehtien alapinnoilla aiheuttaen lehteen äkämän, joka on yläpinnalta kupera ja alapinnalta avoin. Äkämä eroaa väriltään muusta lehdestä ja muuttuu usein yläpuolelta viininpunaiseksi. Osa kirvoista pysyttelee herukkapensaissa koko kesän. Sekundääri-isännille siirtyneet kirvat elävät lehdillä ja varsilla. Syksyllä kirvat palaavat herukkapensaisiin, lisääntyvät suvullisesti ja naaraat munivat. Munat talvehtivat.[1][3][5]

Herukkakirva vioittaa pensaiden lehtiä ja kirvojen tuottama mesikaste voi tarjota alustan sienitautien esiintymiselle. Kirvoja voidaan torjua myrkytyksin.[6][7]

Ravintokasvit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Primääri-isäntiä ovat herukat (Ribes), sekundääri-isäntiä monet huulikukkaiskasvit.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Aphids on Worlds Plants (englanniksi)
  2. Aphid Identification (englanniksi)
  3. a b HYPP Zoology (englanniksi)
  4. Suomen kirva-atlas
  5. bladmineeders (hollanniksi)(englanniksi)
  6. farmit.net
  7. MTT

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]