Herttoniemen mäkikeskus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Herttoniemen mäkikeskus
Sijainti
Paikkakunta Suomi Helsinki, Suomi
Koordinaatit 60°12′42″N, 25°01′59″E
Avattu 1930[1]
Remontoitu 1936, 1962, 1976, 1993
Seura Helsingin Mäkihyppääjät
Herttoniemen hyppyrimäki
K-piste 46 metriä
Mäkiennätys 49,0 metriä
Suomi Toni Nieminen
Kesämäkiennätys 48,0 metriä
Suomi Kasperi Siitari
Viro Artti Aigro
Suomi Teemu Summanen
Suomi Mico Ahonen
Naisten kesämäkiennätys 42,0 metriä
Suomi Hannele Eronen
(21.5.2006)
Avattu 24.1.1936
Remontoitu 1993
Suljettu 2015
Purettu 1.4.2019
Muovitus Kyllä
Tornin korkeus 30 m
K22
K-piste 22 metriä
Mäkiennätys 21,0 metriä
Suomi Eetu Suontama
Suomi Joona Forsgren
Suomi Eetu Kytösaho
(18.3.2008)
Naisten mäkiennätys 18,0 metriä
Suomi Olga Tervahartiala
(18.3.2008)
Kesämäkiennätys 23,0 metriä
Viro Artti Aigro
(16.5.2010)
Naisten kesämäkiennätys 21,0 metriä
Suomi Julia Kykkänen
(2.10.2005)
Avattu 1930
Muovitus Kyllä
K15
K-piste 15 metriä
Mäkiennätys 17,0 metriä
Suomi Toni Nieminen
Kesämäkiennätys 13,0 metriä
Viro Artti Aigro
(20.5.2007)
Naisten kesämäkiennätys 12,0 metriä
Suomi Julia Kykkänen
(2.10.2004)
Avattu 1930
Muovitus Kyllä

Herttoniemen mäkikeskus on nykyisin kahden muovitetun hyppyrimäen muodostama mäkikeskus Helsingissä, Herttoniemen liikuntapuistossa noin kilometrin etäisyydellä Siilitien metroasemalta. Se on Suomen eteläisin hyppyrimäki ja maan käytetyimpiä mäkihyppypaikkoja.

Mäkikeskuksessa on muovitetut K22- ja K15-hyppyrimäet. Aikaisemmin siellä on ollut myös K46-hyppyrimäki, mutta se suljettiin vuonna 2015 ja purettiin vuonna 2019. Paikalla on myös lämmin suksikoppi, tuomaritorni ja pukeutumistilat. Mäkiä ylläpitää urheiluseura Helsingin Mäkihyppääjät.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herttoniemen mäkikeskuksessa on kaksi hyppyrimäkeä: K22 ja K15 sekä lämmin suksikoppi, tuomaritorni ja pukeutumistilat.[2] Niitä ylläpitää Helsingin Mäkihyppääjät.[3] Hyppyrimäki on Suomen käytetyimpiä.[4] Aikaisempi K46-mäki purettiin vuonna 2019.

Herttoniemen mäkikeskus on myös maan eteläisin hyppyrimäki ja ainoa paikka pääkaupunkiseudulla, jossa voi harrastaa mäkihyppyä, sillä seuraavaksi lähimmät mäet sijaitsevat Lahdessa ja Paimiossa.[5][6] Herttoniemen K46-mäen hyppytorni oli kauas näkyvä maamerkki. Sen korkeus oli noin 30 metriä maan pinnasta ja 70 metriä merenpinnasta.[5]

Hyppyrimäkiä käyttävien Helsingin mäkihyppääjien määrä oli suurimmillaan 1960-luvulla. Heitä oli vuonna 2016 muutamia kymmeniä. Hyppäämiselle asetetut tuulirajat ovat niin tiukat, että hyppääminen on sallittua vain lähes tyynessä säässä.[7]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liian pieneksi käyneen Alppilan hyppyrimäen korvannut[3] Herttoniemen vanha hyppyrimäki rakennettiin Majavatien päähän vuosina 1935–1936. Virallisesti se otettiin käyttöön 24. tammikuuta 1936, jolloin Helsingin Hiihtäjät järjestivät avajaiskilpailun. Herttoniemessä toimi Helsingin Hiihtäjien lisäksi talvisin toinenkin urheiluseura, Helsingin Työväen Hiihtäjät. Hypyt vanhassa mäessä olivat pisimmillään noin 50 metriä, ennätys oli Veikko Kankkosen 1960-luvulla hyppäämä 55 metriä. Mäki purettiin 1960-luvulla, mutta Fastholman suuntaan viettävä alastulorinne on yhä paikoillaan.[8]

Seuraava hyppyrimäki valmistui vuonna 1962 Herttoniemen urheilukentän länsipuoliselle kalliolle, jolle rakennettu mäki oli hieman edellistä pienempi. Hypyt olivat tiettävästi ainakin 40-metrisiä, mutta mäkeä ei koskaan voitu käyttää kilpailuissa ja se purettiin vuonna 1976. Mäen viereiselle half-pipe-paikalle oli rakennettuna Spede Pasasen kehittämä linkomäki, jossa hypyt olivat jopa 65-metrin mittaisia.[8]

Uusi mäki rakennettiin Herttoniemen urheilupuiston viereen[8] ja se valmistui vuonna 1976.[9] Mäki oli muovitettu, joten sitä voitiin käyttää myös kesäisin. Mäkiennätyksen on hypännyt Toni Nieminen.[8]

Elokuun 2015 onnettomuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyppyrimäen alastulorinne

Hyppyrimäellä tapahtui 29. elokuuta 2015 onnettomuus, jossa 16-vuotias tyttö kuoli sekä 16- ja 17-vuotiaat tytöt ja yksi poika loukkaantuivat, kun he olivat iltaa viettäessään kello 23:n jälkeen laskeneet istualtaan K46-hyppyrimäen alastulorinnettä alas. Kuollut tyttö oli valaisemattomassa rinteessä törmännyt sen keskivaiheilla poikittain olleeseen teräsvaijeriin, joka oli osunut häntä kaulaan. Myös loukkaantuneet saivat vaijerista vammoja kaulan ja kasvojen alueelle.[10][11][12][13] Mäkikeskus on suosittu nuorison illanviettopaikka, ja vaijeri oli asennettu siellä jatkuvasti tapahtuvan ilkivallan vuoksi.[14][15] Alueella on varoituskylttejä vaijereista, mutta tytöt kertoivat, etteivät nähneet niitä.[13]

Tapauksesta nostettiin joulukuussa 2016 kolmea liikuntapaikoista vastaavaa kaupungin työntekijää ja kahta Helsingin Mäkihyppääjät ry:n aktiivia vastaan syytteet, joiden nimikkeinä olivat kuolemantuottamus ja kaksi vammantuottamusta.[16][17][18] Tapauksen käsittely alkoi Helsingin käräjäoikeudessa tammikuussa 2018. Kaikki syytetyt kiistivät syyllistyneensä rikoksiin.[19] Käräjäoikeus tuomitsi heidät syytteiden mukaisista teoista sakkorangaistuksiin kesäkuussa 2018. Lisäksi yksi kaupungin työntekijä tuomittiin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Ratkaisu ei ollut yksimielinen.[20] Eriävän mielipiteen mukaan syyte tuli kokonaisuudessaan hylätä siksi, että nuoret olivat omalla varomattomalla menettelyllään myötävaikuttaneet heille aiheutuneisiin seurauksiin, eikä rikosvastuuta siksi olisi syntynyt.[18] Enemmistö kuitenkin katsoi, ettei onnettomuutta olisi tapahtunut, mikäli vaijeri olisi poistettu, jätetty virittämättä tai merkitty selkeästi.[21] Tapauksen käsittely kahden syytetyn osalta eteni hovioikeuteen, joka helmikuussa 2020 vahvisti alioikeuden päätöksen.[22] Muiden syytettyjen osalta käräjäoikeuden päätös sai jo aiemmin lainvoiman.[23] Hovioikeus perusteli käräjäoikeuden tavoin, että vuosina 1933 ja 1936 syntyneet tuomitut miehet laiminlöivät vastuunsa varmistaa, että vaijeri ei aiheuta hengenvaaraa. Miehet tiesivät, että mäkeä käytettiin mäenlaskuun sääntöjen vastaisesti, ja heitä oli nimenomaisesti varoitettu vaijerien mahdollisista vaaroista. Hovioikeus otti toisaalta kantaa myös siihen, että asianomistajat mäkeä laskiessaan olivat huolimattomia eivätkä piitanneet säännöistä. Asianomistajien toiminta ei kuitenkaan poistanut vastaajien rikosvastuuta.[24]

Poliisin tekemässä esitutkinnassa selvisi, että 2010-luvulla mäen alastulorinteessä on tapahtunut kaksi muutakin teräsvaijerin aiheuttamaa onnettomuutta, joista toisessa loukkaantui seitsemänvuotias poika vuonna 2011 ja toisessa 16-vuotias poika vuonna 2014. Turvallisuusriskistä oli varoitettu mäkihyppy-yhdistystä ja kaupunkia. Yhdistys oli kuitenkin sitoutunut alueen puhtaanapitoon vain määriteltyinä aikoina, muulloin kunnossapidosta ja turvallisuudesta on vastannut Helsingin kaupunki. Kuolemaan johtanutta onnettomuutta edeltäneenä päivänä mäen vaarallisuudesta mainittiin keskustelussa poliisin kanssa.[25]

K46-mäen purku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 sattuneen onnettomuuden vuoksi K46-mäki asetettiin käyttökieltoon.[26] Pienemmissä mäissä sen sijaan sai edelleen hypätä.[7] Kiellosta huolimatta myös isoimmasta mäestä hypättiin vielä elokuussa 2018.[26]

Vuonna 2016 K46-mäelle tehtiin kuntotarkastus. Sen perusteella todettiin, että mäki jouduttiin todennäköisesti purkamaan, koska rakenteissa huomattiin ongelmia, joiden korjaamista pidettiin liian kalliina, ja halvempaa olisi rakentaa uusi mäki. Tukirakenteet olivat niin heikkokuntoisia, että tornin tukia olisi jouduttu vahvistamaan entisestään. Lisäksi pultteja ei pystytty kiristämään ruosteen takia.[7] Hyppytorni oli korjattu vuonna 1993.[2] Mäkeä käyttäneiden hyppääjien mukaan mäki kuitenkin oli hyvässä kunnossa, eikä elokuussa 2015 tapahtunut onnettomuus antanut aihetta purkamiseen.

Lopullinen päätös K46-mäen purkamisesta tehtiin syyskuussa 2018. Elokuussa tehdyn kuntotarkastuksen mukaan mäki oli sortumisvaarassa. Samalla mäestä poistettiin teräslatu, mikä käytännössä esti hyppäämisen. Purkamisen kustannukset olivat vuonna 2015 tehdyn arvion mukaan 150 000 euroa. Uusi teräsrakenteinen mäki maksaisi 300 000 euroa[26], mutta Helsingin kaupungin investointiesitykseen ei sisälly sellaisen rakentaminen.[27] Lisäksi uusi mäki vaatisi arvioiden mukaan maanrakennustöitä ja rakenteiden perusparannuksia.[9] Uuden mäen rakentamatta jättämistä on perusteltu myös alhaisilla harrastajamäärillä: Helsingin mäkihyppääjät ry:n harjoituksissa K46-mäessä kävi viimeisinä vuosina parhaimmillaan noin 20 hyppääjää.[26]

Helsingin kaupunginmuseo ilmoitti, että hyppyrimäen purkamiselle ei ollut kulttuurihistoriallista estettä. Harrastajien mukaan mäen purkaminen käytännössä lopettaa mäkihypyn harrastamisen Helsingissä. Pienemmät K22- ja K15-mäet olivat jääneet yli 12-vuotiaille liian pieniksi, ja Helsingin Mäkihyppääjien harrastajat olivat vuoteen 2018 mennessä siirtyneet hyppäämään Lahteen.[28]

Herttoniemen hyppyrimäki purettiin 1. huhtikuuta 2019.[26]

Tilastoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herttoniemen hyppyrimäki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkiennätyksen kehittyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkiennätyksen 49,0 metriä on hypännyt Toni Nieminen.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
1960-luku Suomi Veikko Kankkonen 55,0 m 1. mäen mäkiennätys
Suomi Toni Nieminen 49,0 m

Kesämäkiennätyksen kehittyminen (miehet)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesämäkiennätyksen 48,0 metriä ovat hypänneet Kasperi Siitari, Artti Aigro, Teemu Summanen ja Mico Ahonen.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
16.5.2004 Suomi Matias Tuominen 26,0 m XXIV Helsingin mäkikarnevaalit
Suomi Ossi-Pekka Valta
Suomi Toni Paukkunen 		33,5 m
Suomi Mikke Leinonen 37,0 m
Suomi Nico Ravantti 40,0 m
Suomi Jori Routo 40,5 m
Suomi Jesse Kykkänen 41,0 m
Suomi Miikka Koskensaari 42,0 m
Suomi Kim Havukainen 43,0 m
Suomi Mikko Mäkitalo 43,5 m
Suomi Mika Kulmala
Suomi Kari Nurmi 		44,0 m
Suomi Jari Putkinen 45,5 m
3.10.2004 Suomi Ossi-Pekka Valta
Viro Mats Piho
Suomi Mikko Mäkitalo
Suomi Jari Putkinen 		47,0 m Ruskarieha
16.5.2005 Suomi Sebastian Klinga XXV Helsingin mäkikarnevaalit
2.10.2005 Ruskarieha
20.5.2007 Suomi Juuso Kaisko XXVII Helsingin mäkikarnevaalit
7.10.2007 Suomi Juuso Kaisko
Suomi Janne Tervahartiala 		Ruskarieha
5.10.2005 Suomi Kasperi Siitari 48,0 m
2.10.2011 Viro Artti Aigro
18.5.2014 Suomi Teemu Summanen XXXIV Helsingin mäkikarnevaalit
5.9.2014 Suomi Mico Ahonen Ruskarieha

Kesämäkiennätyksen kehittyminen (naiset)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesämäkiennätyksen 42,0 metriä on hypännyt Hannele Eronen.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
16.5.2004 Suomi Hannele Eronen 33,5 m XXIV Helsingin mäkikarnevaalit
2.10.2005 36,5 m Ruskarieha
38,0 m
21.5.2006 '42,0 m XXVI Helsingin mäkikarnevaalit

K22[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkiennätyksen kehittyminen (miehet)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkiennätyksen 21,0 metriä ovat hypänneet Eetu Suontama, Joona Forsgren ja Eetu Kytösaho.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
25.1.2005 Suomi Matias Vehkaoja 18,5 m Helsingin Mäkihyppääjien sarjakilpailut
8.2.2005 20,0 m Helsingin Mäkihyppääjien seuramestaruuskilpailut 2005
15.2.2005 Suomi Otso Laakso
Suomi Oscar Simula 		Helsingin Mäkihyppääjien sarjakilpailut
22.3.2005 Suomi Otso Laakso Kaksi kertaa
Suomi Matias Vehkaoja 20,5 m
18.3.2008 Suomi Daniel Okas Herttoniemen kevätkisat
Suomi Eeli-Pekka Valta 21,0 m Kaksi kertaa
Suomi Eetu Suontama
Suomi Joona Forsgren
Suomi Eetu Kytösaho 		21,0 m

Mäkiennätyksen kehittyminen (naiset)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkiennätyksen 18,0 metriä on hypännyt Olga Tervahartiala.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
18.3.2008 Suomi Olga Tervahartiala 18,0 m Herttoniemen kevätkisat

Kesämäkiennätyksen kehittyminen (miehet)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesämäkiennätyksen 23,0 metriä on hypännyt Artti Aigro.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
16.5.2004 Suomi Toni Laakso
Suomi Joni Muurinen
Suomi Waltteri Wickström 		19,0 m XXIV Helsingin mäkikarnevaalit
Viro Siim-Tanel Sammelselg 20,0 m
Suomi Ville Oinonen 21,5 m
2.10.2005 Suomi Aleksi Salmensuu Ruskarieha
Suomi Oscar Simula 22,0 m
20.5.2007 Viro Mikko Oja XXVII Helsingin mäkikarnevaalit
7.10.2007 Suomi Sebastian Okas Ruskarieha
Suomi Anselmi Ilola 22,5 m Kaksi kertaa
16.5.2010 Viro Artti Aigro 23,0 m XXX Helsingin mäkikarnevaalit

Kesämäkiennätyksen kehittyminen (naiset)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisten kesämäkiennätyksen 21,0 metriä on hypännyt Julia Kykkänen.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
3.10.2004 Suomi Mikaela Klinga 16,5 m Ruskarieha
Suomi Julia Kykkänen 19,0 m Kaksi kertaa
2.10.2005 20,0 m
21,0 m

K15[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkiennätyksen 17,0 metriä on hypännyt Toni Nieminen. Kesämäkiennätyksen 13,0 metriä on hypännyt virolainen Artti Aigro 20.5.2007 XXVII Helsingin mäkikarnevaaleilla, naisten kesämäkiennätyksen 12,0 metriä on hypännyt Julia Kykkänen 2.10.2004 Haastekilpailussa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Herttoniemi skisprungschanzen.com. Ski Jumping Hill Archive. Viitattu 31.1.2018. (englanniksi)
  2. ↑ a b Herttoniemen mäkikeskus K46/K22/K15 Hel.fi. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 14.2.2019. Viitattu 14.2.2019.
  3. ↑ a b Stadin hyddat ennen ja nyt Kaupunkipolut.fi. Viitattu 14.2.2019.
  4. ↑ Juuti, Mikko: Hyppyrimäki suljettiin juuri ennen mäkihyppyteemalla juhlittavia Linnan juhlia – ”Toistaiseksi käyttökiellossa” Is.fi. 6.12.2015. Ilta-Sanomat. Viitattu 31.1.2018.
  5. ↑ a b Marttinen, Vesa: Helsingin ainoa mäkihyppytorni hapertuu lajin suosion myötä yle.fi. 23.8.2014. YLE Uutiset. Viitattu 31.1.2018.
  6. ↑ Ahola, Merituuli: Suomen eteläisin hyppyrimäki Helsingin Sanomat. 3.2.2005. Viitattu 31.1.2018.
  7. ↑ a b c Rita, Mikko: Rapistunut Herttoniemen hyppyrimäki saamassa purkutuomion Yle.fi. 13.7.2016. Yle Uutiset. Viitattu 30.1.2018.
  8. ↑ a b c d Poutanen, Markku: Helsingin hyppyrimäkihistoria Markku Poutanen 2011 Nouseva.com. Nouseva. Viitattu 30.1.2018.
  9. ↑ a b Uusitupa, Ismo: Nyt se on varmaa: Herttoniemen hyppyrimäki sai purkutuomion – mäkihypyn harrastamisen selvittelykin kaatui Rakennuslehti. 12.9.2018. Viitattu 6.2.2019.
  10. ↑ Gråsten, Hanna: Tragedia hyppyrimäellä Helsingissä: 16-vuotias tyttö kuoli, kaksi kaveria hoitoon – törmäsivät teräsvaijeriin Iltalehti. 30.8.2015. Viitattu 21.1.2018.
  11. ↑ Nykänen, Riika: Hyppyrimäessä loukkaantunut tyttö yllätti oikeudessa – väittää nyt poliisien käyneen paikalla Ilta-Sanomat. 29.1.2018. Viitattu 29.1.2018.
  12. ↑ Nykänen, Riika: Teräsvaijeriin laskeneet tytöt kertoivat traagisen illan tapahtumista: ”Sanoin ensin, etten lähde laskemaan” Ilta-Sanomat. 29.1.2018. Viitattu 29.1.2018.
  13. ↑ a b Jokinen, Juho: Herttoniemen hyppyrimäkiturmassa loukkaantuneelta tytöltä yllättäviä tietoja oikeudessa: Nuoret livahtivat alueelle portista poliisiauton perässä Helsingin Sanomat. 29.1.2018. Viitattu 30.1.2018.
  14. ↑ Kuvat: Tältä näyttää Herttoniemen hyppyrimäen turmapaikka MTV3. 30.8.2015. Arkistoitu 21.1.2018. Viitattu 21.1.2018.
  15. ↑ Nuuttila, Sakari: Hyppyrimäkiturmassa kuolleen teinitytön kaverit poliisikuulusteluissa: ”Hän nousi maasta ja otti muutaman askeleen, ikään kuin löytääkseen paikan mihin nojata” Iltalehti. 3.2.2018. Viitattu 3.2.2018.
  16. ↑ Jompero, Sanna: Herttoniemen hyppyrimäkiturmassa syytettynä oleva: "Herättäähän se pahoja ajatuksia" Helsingin Uutiset. Viitattu 31.1.2018.
  17. ↑ Kauppinen, Ina & Turunen, Petri: Herttoniemen hyppyriturma käräjille – viittä syytetään kuolemantuottamuksesta Ilta-Sanomat. 2.12.2016. Viitattu 21.1.2018.
  18. ↑ a b Jaskari, Kai & Koljonen, Laura: Helsingin Herttoniemen hyppyrimäkiturmasta tuomio: Sakkorangaistukset liikuntaviraston työntekijöille ja yhdistyksen vastuuhenkilöille Yle Uutiset. 14.6.2018. Viitattu 14.2.2019.
  19. ↑ Jokinen, Juho: ”Ei niille nuorille puhuminen auttanut”, kertoo 16-vuotiaan tytön kuolemasta syytetty seniorimäkihyppääjä HS:lle – Herttoniemen hyppyriturmasta syytteet kaikkiaan viidelle Helsingin Sanomat. 26.1.2018. Viitattu 30.1.2018.
  20. ↑ Herttoniemen hyppyrimäkiturmasta tuomiot: Viidelle sakkoja kuolemantuottamuksesta ja vammantuottamuksista Lapin Kansa. 14.6.2018. Viitattu 14.6.2018.
  21. ↑ Jokinen, Juho: 16-vuotias tyttö laski istualtaan päin hyppyrimäen alastulorinteeseen viritettyä vaijeria ja kuoli Helsingin Herttoniemessä – viidelle tuomiot kuolemantuottamuksesta Helsingin Sanomat. 14.6.2018. Viitattu 15.6.2018.
  22. ↑ Kosonen, Petri: Hovioikeus piti Herttoniemen hyppyrimäkituomion ennallaan Yle. 28.2.2020. Viitattu 28.2.2020.
  23. ↑ Aalto, Maija & Jokinen, Juho: Helsinki sulki suositun liikuntapaikan – Herttoniemen kohtalokas mäkiturma sai kaupungin varuilleen Helsingin Sanomat. 9.1.2020. Viitattu 18.1.2020.
  24. ↑ Salminen, Solmu: Herttoniemen mäkiturman tuomio pysyi: 86- ja 83-vuotiaille rangaistus tytön kuolemasta Iltalehti. 28.2.2020. Viitattu 28.2.2020.
  25. ↑ Gråsten, Hanna: Varoituksista huolimatta vaijerit pysyivät mäessä - yksi syytetyistä kertoi päivää ennen turmaa pelostaan poliisille Iltalehti. 26.1.2018. Viitattu 28.1.2018.
  26. ↑ a b c d e Vuorio, Jukka: Herttoniemen hyppyrimäki romutettiin maanantaina Helsingin Sanomat. 1.4.2019. Viitattu 29.4.2019.
  27. ↑ Herttoniemen hyppyrimäki puretaan Helsingin Uutiset. 14.9.2018. Viitattu 6.2.2019.
  28. ↑ Nironen, Saija & Marttinen, Vesa: Mäkikotkat eivät enää lennä Helsingissä – Herttoniemen hyppytornin purkamisen jälkeen isoon mäkeen on lähdettävä Lahteen Yle Uutiset. 17.9.2018. Viitattu 14.2.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Herttoniemen_mäkikeskus&oldid=22260447#Elokuun_2015_onnettomuus”