Herodion

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Herodion
Herodion ilmakuvassa.
Herodion ilmakuvassa.
Sijainti Länsiranta
Koordinaatit 31°39′57″N, 35°14′29″E
Rakennustyyppi Linnoitus ja palatsialue.
Rakennuttaja Herodes
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Herodion oli Herodes Suuren rakennuttama linnoitettu palatsi, joka sijaitsi kukkulalla Jerusalemin eteläpuolella. Herodion on liitetty Jebel Fureidis-nimiseen kukkulaan Israelin hallitsemalla Palestiinan länsirannalla ja paikalta on tehty useita arkeologisia löytöjä.

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alemman Herodionin raunioita.

Herodion on liitetty Jebel Fureidis-nimiseen kukkulaan noin 4 kilometriä Betlehemin kaupungista kaakkoon lähellä Tekoaa.[1] Paikka on Juudean kukkuloiden itäjuurella Juudean autiomaan reunalla. Itse Herodion käsittää paitsi kukkulan, mutta myös alemman Herodionin sen vieressä.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herodin hautaan liitetty sarkofagi.

Herodionin rakennutti Juudean kuningas Herodes hänen jouduttuaan pakenemaan Jerusalemista Masadaan vuonna 40 ennen ajanlaskun alkua.[1] Jerusalemista hänet oli karkottanut parthialaisten kanssa liittoutunut Antigonos, kun taas roomalaiset tukivat Herodesta. Herodesin onnistui myöhemmin voittaa Antigonos ja voittonsa jälkeen hän alkoi suurin piirtein vuoden 28 eaa. paikkeilla rakennuttaa itsensä mukaan nimeämäänsä Herodionia.[2] Paikan sanottiin sijaineen 60:n stadian eli noin 10 kilometrin päässä Jerusalemista etelään. Josephus mainitsee, että linnoitus rakennettiin ennestään olemassaolleelle kukkulalle, jota tehtiin korkeammaksi siirtomaalla. Linnoituksen pyöreälle ja tornein varustetulle muurille kukkulalla johti 200 marmoriaskelmaa. Paikalle tuotiin vettä akveduktilla.[1] Josephus mainitsee myös, että Herodes itse haudattiin Herodionille.[2]

Ensimmäisen juutalaissodan aikana Herodion oli yksi viimeisistä seloottien hallussaan pitämistä tukikohdista.[1] Josephus mainitsee paikan antautuneen roomalaisten piirityksen jälkeen, mutta arkeologisten löytöjen perusteella paikan tiedetään kärsineen merkittäviä tuhoja tulipalossa.[2] Toisen juutalaissodan aikana se oli Simon bar Kokhban hallinnon piirikunnallinen keskus. Bysantin valtakunnan kaudella kukkulalle rakennettiin luostari.[1]

Arkeologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alempi Herodion käsittää useiden Herodin valtakaudella rakennettujen rakennusten jäänteitä, joihin lukeutuvat esimerkiksi suuri palatsi puutarhoineen, kylpylä, sekä asuinrakennuskia vierailijoille ja virkamiehille. Osan päälle rakennettiin sittemmin muita rakennuksia Bysantin valtakunnan aikana. Palatsi oli neliönmuotoinen muurien ympäröimä rakennus. Kylpylä oli rakennettu roomalaisen esimerkin mukaisesti ja siihen kuului apodyterium, caldarium ja tepidarium. Kukkulalla on aikanaan kahden muurin suojaama linnoitus. Linnoituksen keskellä ol iaikanaan rakennus ja piha-alue. Nykyisin rakennuksen paikalla on vain kuoppa. Kukkulan alla on juutalaissotien aikana rakennettuja tunneleita ja Herodin aikaisia vesisäiliöitä. Herodin mausoleumiin liitetyt jäänteet löysi kukkulan Jerusalemin puoleiselta rinteeltä Ehud Netzer vuonna 2007. Juutalaissotien ajan kapinalliset olivat ilmeisesti purkaneet rakennuksen lähes kokonaan.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Fred Skolnik ja Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica Volume 09 Her–Int, s. 39. Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865928-2. (englanniksi)
  2. a b c d e Herodium Park Israel Nature and Parks Authority. Viitattu 3.3.2020. (englanniksi)