Herne (mytologia)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Herne Metsästäjä. George Cruikshankin piirros.

Herne (engl. Herne The Hunter "Herne Metsästäjä") on englantilaisessa kansanperinteessä aavemainen metsästäjä, jonka kerrotaan kummittelevan öisin Windsorin metsässä. Shakespearen Windsorin iloiset rouvat -näytelmässä Sir Falstaff esiintyy Hernenä. Herne on saattanut olla Windsorin muinainen metsänvartija, mutta on todennäköisempää, että hän on paikallinen muunnos ikivanhasta villin metsästäjän myytistä, joka tunnetaan kaikkialla maailmassa. Myytin yleisimmässä muodossa intohimoinen metsästäjä tekee sopimuksen paholaisen kanssa ja on sen vuoksi tuomittu metsästämään ikuisesti. Hernen on sanottu ratsastavan metsässä öisin, erityisesti myrskyöinä. Hänellä on päässään sarvet, ja hän kalisuttaa kahleita sekä räjäyttelee puita ja karjaa. Herne ilmestyy satunnaisesti kuolevaisille.[1]

Hernen tammi oli Windsorin metsän 700-vuotias puu, joka oli myyttisen metsästäjän suosikkikohde. Se räjäytettiin vuonna 1863, ja nuori kuningatar Victoria lahjoitti tammentaimen, joka on sittemmin korvannut räjäytetyn puun.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b The Editors of Encyclopaedia Britannica: Herne The Hunter Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica, inc. Viitattu 11.10.2020. (englanniksi)