Herman Schalin

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Herman Walentin Schalin (12. tammikuuta 1865 Ilmajoki23. helmikuuta 1954) oli suomalainen pianonvirittäjä ja liikemies.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herman Schalin syntyi ilmajokelaisen mökkiläisen pojaksi. Nälkävuonna 1867 hänen äitinsä lapsineen joutuu kulkemaan kerjuulla. Schalin menetti näkönsä 12-vuotiaana tulirokon seurauksena. Hän suoritti opintonsa Kuopion sokeainkoulussa ja valmistui pianonvirittäjäksi 20-vuotiaana. Schalin oli luokkansa priimus. Koulun jälkeen hän muutti Helsinkiin.

Schalin teki opintomatkoja Ruotsiin ja Saksaan. Hänen maineensa alkoi levitä ja hän sai huippupianisteilta kutsuja tulla virittämään konserttiflyygeleitä muun muassa Pietariin. Schalin teki yhteistyötä säveltäjä Oskar Merikannon kanssa ja miehet perustivat pianomakasiinin Eteläesplanadille 1885. Merikanto oli toiminnassa mukana kuitenkin vain yhden vuoden. Herman Schalinin liiketoiminta laajeni koko Suomeen, hän vaurastui ja rakennutti kerrostalon Kapteeninkatu 11:een Helsingin Ullanlinnaan. Talon piirsi arkkitehti Usko Nyström. Lisäksi Schalinilla oli pari maatilaa sekä viisi muuta kivitaloa, joista kolme Viipurissa.

Herman Schalin oli hallitseva persoona kotona ja ystäviensä seurassa. Suurin osa hänen vuokralaisistaan pelkäsi häntä. Suomen sisällissodan aikana Schalinien talossa asusti 23 suojeluskuntalaista. Schalin kuljetti aseita ja patruunoita pitkän turkkinsa suojissa, kukaan ei epäillyt sokeaa miestä.

Schalinin lapset rohkenivat puhutella isäänsä vasta toisen maailmansodan jälkeen. Schalin oli kookas ja parrakas, tuttu hahmo useimmille ajan helsinkiläisille. Hän liikkui kadulla yksin kepin avulla. Kiltti ja Hauska Kaveri.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pihapiiri.fi
  • Ollila, Kaija, Toppari, Kirsti: Puhvelista Punatulkkuun Helsingin vanhoja kortteleita, 1975 Sanoma Osakeyhtiö, ISBN 951-9134-69-7, sivut 276 ja 277

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]