Siirry sisältöön

Herakleia Trakhinia

Wikipediasta
Herakleia Trakhinia
Ἡράκλεια Τραχινία
Herakleia Trakhinian paikka.
Herakleia Trakhinian paikka.
Sijainti

Herakleia Trakhinia
Koordinaatit 38°47′31″N, 22°26′51″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Irákleia, Lamía, Fthiotis, Keski-Kreikka
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 426 eaa.–
Kulttuuri antiikki
Alue Malis, Thessalia

Herakleia Trakhinia (m.kreik. Ἡράκλεια Τραχινία, Hērakleia Trakhinia, lat. Heracle(i)a Trachinia) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Thessaliassa Kreikassa.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Lamían kunnan alueella lähellä nykyistä, kaupungista nimensä ottanutta Irákleian kylää.[4][5][6]

Herakleia Trakhinia oli spartalaisten perustama siirtokunta ja linnoituspaikka, joka perustettiin aiemman Trakhiin kaupungin paikalle vuonna 426 eaa. Sen sijainti oli strategisesti merkittävä.[1][2][3]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herakleia Trakhinian kaupunki sijaitsi Maliissa Trakhinian alueella etelään Lamiasta. Se oli rakennettu tasangolle Oita (nyk. Oíti) -vuoren juurelle, hieman Thermopylain pohjois- tai pikemminkin länsipuolelle.[2][3] Thukydideen mukaan kaupunki sijaitsi 40 stadionin päässä Thermopylaista ja 20 stadionin päässä merestä.[1][3][7]

Kaupunki hallitsi Thessaliasta Thermopylaihin johtavaa reittiä ja oli siten strategisesti tärkeä sotilaallinen tukikohta.[3][8] Trakhinian tasangon sisäänkäynti oli vain puolen plethronin levyinen, mutta Herodotoksen mukaan itse tasanko kattoi 22 000 plethronin alan. Hän kertoo myös, että kaupungin paikka oli viiden stadionin päässä Melas (nyk. Mavronéri) -joesta, ja että Maliin Asopos-joki virtasi vuoriston rotkosta kaupungin paikan eteläpuolella.[3][9]

Liviuksen kuvauksen perusteella Herakleian alakaupunki sijaitsi alavalla alueella Asopos- ja Melas-jokien välissä, ulottuen niiden välistä kaakkoon tasangolle. Lisäksi kaupungilla oli akropolis eli yläkaupunki ja linnoitus, joka sijaitsi Liviuksen mukaan alakaupungin muurien ulkopuolella (extra muros) eli jonkin verran siitä erillään.[3][10][11]

Strabonin mukaan Herakleia sijaitsi kuuden stadionin päässä alkuperäisestä Trakhiin kaupungin paikasta. Jo William Martin Leake arvioi Liviuksen kuvauksen perusteella, että tämä voisi viitata kuitenkin vain siihen, että Herakleian akropolis sijaitsi erillään alakaupungista, joka olisi ollut alkuperäisen Trakhiin paikalla.[3][11] On kuitenkin ehdotettu myös, että alkuperäinen Trakhis olisikin sijainnut Herakleian akropoliin paikalla.[1]

Herakleia Trakhinian kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 25–100 neliökilometriä. Lännessä alue rajautui Ainiihin ja Oitaiaan, pohjoisessa Maliihin ja Lamian poliksen alueeseen, etelässä Doriihin ja kaakossa Thermopylaihin. Alueella sijaitsi Parasopioin kylä, joka oli myöhemmin oma poliksensa.[1]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustaminen ja peloponnesolaissodan aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herakleian kaupunki oli vanhan, kreikkalaisesta mytologiasta tunnetun ja Herakleen kuolemaan yhdistetyn Trakhiin kaupungin perillinen. Paikasta tuli historiallisesti merkittävä, kun spartalaiset perustivat sinne siirtokunnan peloponnesolaissodan kuudentena vuonna, vuonna 426 eaa. Tuolloin trakhislaiset ja naapurialueen dorislaiset, jotka kärsivät oitaialaisten vuoristolaisheimojen hyökkäyksistä, pyysivät spartalaisilta apua. Spartalaiset tarttuivat tilaisuuteen ja perustivat strategisesti merkittävälle paikalle vahvan siirtokunnan varmistettuaan asian Delfoin oraakkelilta. He kutsuivat myös muita kreikkalaiskaupunkeja mukaan hankkeeseen, ja sinne sanotaan asettuneen 10 000 siirtokuntalaista, joihin kuului 4 000 spartalaista, lakonialaista perioikkia ja muuta peloponnesoslaista, sekä 6 000 muuta helleeniä. Heitä johti kolme spartalaista, Leon, Alkidas ja Damagon.[1][3][12] Lukuja ei ole pidetty historiallisesti todenmukaisina vaan jonkinlaisina ideaaleina.[1]

Siirtokuntalaiset rakensivat ja linnoittivat uuden kaupungin vanhan Trakhiin paikalle tai lähelle. He rakensivat myös siihen liittyneet sataman ja telakat lähelle Thermopylaita. Kaupungille annettiin nimi Herakleia suuren sankarin mukaan, jonka elämä oli läheisesti sidoksissa alueeseen.[3][12] Kaupunkia kutsuttiin yleensä Trakhinian Herakleiaksi (Ἡράκλεια ἡ ἐν Τραχινίᾳ, Hērakleia hē en Trakhinia) erotuksena muista samannimisistä kaupungeista, ja myöhemmin myös Herakleiaksi Fthiotiissa (Ἡράκλεια ἡ Φθιώτιδος, Hērakleia he Fthiōtidos), koska alue liitettiin myöhemmin Thessalian Fthiotiihin.[3][13] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Hērakleōtēs (Ἡρακλεώτης), Hērakleiōtēs (Ἡρακλειώτης) ja Hērakleiōtās (Ἡρακλειώτας).[1][3]

Demetrios Kallatislaisen mukaan Herakleia kärsi tuhoja maanjäristyksessä. Oletetaan, että kyseessä oli Malianlahden maanjäristys vuonna 426 eaa. Näin tuhot olisivat tapahtuneet heti kaupungin perustamisen jälkeen.[1]

Spartan odotettiin tekevän kaupungista merkittävän sotilaallisen tukikohdan Pohjois-Kreikassa, mutta jo alusta alkaen sen perustaminen johti konflikteihin thessalialaisten kanssa, jotka pitivät sitä uhkana alueelleen. Lisäksi spartalaiset hallitsivat aluetta ylimielisesti ja korruptoituneesti, mikä heikensi kaupungin asemaa nopeasti[3] ja sen alkujaan suuri väkiluku pieneni huomattavasti.[2] Vuonna 420/419 eaa. herakleialaiset kärsivät suuren tappion ainislaisia, dolopeja, malislaisia ja thessalialaisia vastaan käydyssä taistelussa, jossa spartalaisia johtanut Ksenares sai surmansa. Sparta ei kyennyt lähettämään apua, ja seuraavana vuonna boiotialaiset valtasivat kaupungin, peläten sen joutuvan ateenalaisten käsiin. He karkottivat spartalaisen hallinnon, jonka johtajana oli Agesippidas, syyttäen sitä väärinkäytöksistä.[1][3][14]

Myöhemmin spartalaiset saivat Herakleian takaisin haltuunsa, mutta vuonna 409/408 eaa. kaupunki kärsi jälleen suuren tappion, kun 700 herakleialaista ja spartalainen komentaja kaatuivat taistelussa.[1][3][15]

Herakleia Trakhinian lyömä raha.

Myöhempi klassinen kausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peloponnesolaissodan jälkeen Herakleiasta tuli jälleen Spartan tärkeä tukikohta Pohjois-Kreikassa. Vuonna 399 eaa. spartalainen Herippidas tukahdutti kaupungissa syntyneet levottomuudet, teloitti kaikki Spartan vastustajat, joiden lukumääräksi mainitaan 500, ja karkotti oitaialaiset ja trakhinialaiset alkuperäisasukkaat.[1][3][16]

Herakleian kaupunki löi omaa hopea- ja pronssirahaa 300-luvun eaa. alkupuolelta lähtien.[1] Kaupunki kuului Delfoin amfiktyoniliittoon[2] ja luettiin tällöin osaksi Malista. Diodoros Sisilialainen ja Strabon lukevat sen kuitenkin osaksi Oitaiaa.[1]

Vuonna 395 eaa. thebalaiset valloittivat kaupungin Ismeniaan johdolla. He surmasivat spartalaisen varuskunnan ja palauttivat kaupungin alkuperäisille trakhinialaisille ja oitaialaisille asukkaille.[3][17] Iason Ferailainen hyökkäsi Herakleiaan vuonna 371/370 eaa. ja tuhosi kaupungin muurin, jottei mikään valtio voisi ottaa paikkaa tukikohdakseen ja estää häntä marssimasta Kreikkaan. Kaupungin alue annettiin oitaialaisille ja malislaisille.[1][2][3][18] Herakleia vaikuttaa kuitenkin säilyneen olemassa, sillä se esiintyy historiassa vielä myöhemmin.[1]

Hellenistinen kausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myöhemmin Herakleia kuului Aitolian liittoon ja oli yksi aitolialaisten tärkeimmistä tukikohdista Pohjois-Kreikassa.[2][3] Kaupunki tuki Antiokhos III:tta tämän taistelussa konsuli Acilius Glabrion johtamia roomalaisia vastaan.[2][3] Antiokhoksen Thermopylain taistelussa vuonna 191 eaa. kärsimän tappion jälkeen Glabrio piiritti Herakleiaa ja jakoi armeijansa neljään osastoon, jotka hyökkäsivät samanaikaisesti neljästä eri kohdasta: yksi osasto sijoitettiin Asopos-joen varrelle, missä sijaitsi kaupungin gymnasion, toinen lähelle muurien ulkopuolella ollutta linnoitusta, joka oli lähes tiheämmin asuttu kuin itse kaupunki, kolmas Maliinlahden suuntaan ja neljäs Melas-joen varrelle vastapäätä Artemiin temppeliä. Ympäröivä maa oli soista ja täynnä korkeita puita.[3][10]

Kahdenkymmenenneljän päivän piirityksen jälkeen roomalaiset onnistuivat valtaamaan kaupungin, ja aitolialaiset vetäytyivät linnoitukseen. Seuraavana päivänä konsuli valtasi kallioisen huipun, joka oli korkeudeltaan linnoituksen veroinen ja jonka erotti siitä vain niin kapea rotko, että huiput olivat heittoaseiden kantaman päässä toisistaan. Tämän jälkeen aitolialaiset antautuivat ja luovuttivat linnoituksen.[3][10] Tämän jälkeen kaupunki ei esiinny historiassa.[3][5]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herakleian alakaupunki oli linnoitettu muureilla.[1] Niistä on säilynyt paikoittain jopa kymmenen isodomista kivikerrosta.[2] Eräs piirtokirjoitus mainitsee kaupungin agoran.[1] Korkealla kalliolla kaupungin paikan yläpuolella on yhä nähtävissä kaupungin akropoliin jäänteitä.[3] Se oli linnoitettu omilla muureillaan.[1]

Kaupungin tärkein kultti oli omistettu Herakleelle, ja näin siellä oli oletettavasti tälle omistettu pyhäkkö.[1] Liviuksen mukaan kaupungissa oli Artemiille omistettu pyhäkkö, mutta sitä ei ole paikannettu.[2][10] Lisäksi kaupungissa oli myös Asklepioksen kultti ja oletettavasti myös tämän pyhäkkö.[1] Pausaniaan mukaan kaupungissa oli Deianeiran hauta.[2][19]

Kaupungin sisältä on löydetty 55 metrin mittainen akveduktin osuus. Liviuksen mainitsema gymnasion sijaitsi ilmeisesti kaupungista etelään johtaneen reitin varrella.[2][10] Kalliorinteissä on lukuisia kallioluolia, joita käytettiin hautakammioina.[2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”430. Herakleia”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1 (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”HERAKLEIA TRACHINIA Central Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x Smith, William: ”Trachis (1)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Trachis/Herakleia Pleiades. Viitattu 3.10.2022. (englanniksi)
  5. ↑ a b Herakleia Trachinia (Malis) 112 Iraklia - Ηράκλεια ToposText. Viitattu 3.10.2022. (englanniksi)
  6. ↑ ”55 C3 Trachis/Herakleia”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 (englanniksi)
  7. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 3.92.
  8. ↑ Herodotos: Historiateos 7.176; Strabon: Geografika 9.428; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Τραχίς.
  9. ↑ Herodotos: Historiateos 7.198–199.
  10. ↑ a b c d e Livius: Rooman synty (Ab urbe condita) 36.22–24.
  11. ↑ a b Leake, William Martin: Travels in Northern Greece, s. 26–29. (Vol. II) J. Rodwell, 1835. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  12. ↑ a b Thukydides: Peloponnesolaissota 3.92; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 12.59.
  13. ↑ Ἡράκλεια ἡ ἐν Τραχινίᾳ, Ksenofon: Hellenika 1.2.18; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 12.77, 15.57; Ἡρακλεῶται οἱ ἐν Τραχῖνι, Thukydides: Peloponnesolaissota 5.51; Ἡ Ἡράκλεια ἡ Τραχὶν καλουμένη πρότερον, Strabon: Geografika 9.428; ”Heraclea Trachin dicta”, Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.7 s. 14; Ἡ Φθιώτιδος, Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.13.46.
  14. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 5.51–52.
  15. ↑ Ksenofon: Hellenika 1.3.18.
  16. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 14.38; Polyainos: Strategemata 2.21.
  17. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 14.82.
  18. ↑ Ksenofon: Hellenika 6.4.27.
  19. ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 2.23.5.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Herakleia_Trakhinia&oldid=23163810”