Heräteostos

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Heräteostos eli impulssiostos (engl. impulse purchase) on hetken mielijohteesta ilman etukäteispohdintaa tehty hankinta.[1][2] Heräteostoksia tehdään usein harkitumpien ja hinnaltaan isompien ostosten ohessa erityisesti päivittäistavaraostoksilla tai verkkokaupassa.

Tapoja edistää heräteostoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vähittäiskauppiaat ja muut markkinoijat pyrkivät lisämyyntiä saadakseen edistämään asiakkaiden heräteostosten tekoa muun muassa:

  1. sijoittamalla edullisia ja yllättäviä tuotetarjouksia helposti havaittaville paikoille myymälässä tai verkkosivulla;[3]
  2. järjestämällä alennusmyyntejä tai muita tapahtumia, joissa markkinatunnelma ja tavanomaista alempi hintataso houkuttelee heräteostoksiin; esimerkkinä Stockmannin Hullut Päivät;[4]
  3. järjestämällä tuotteet myymälässä tai verkkosivuilla toisiinsa liittyviksi kokonaisuuksiksi, kuten Ikean mallisisustukset tai verkkosivujen suositukset, jotka perustuvat saman tuotteen ostaneiden muihin ostoksiin;[5]
  4. valmentamalla myyntihenkilökunta tarjoamaan palvelutilanteessa lisätuotetta tai -palvelua;
  5. tarjoamalla ostosten yhteydessä palautusoikeutta edullisin ehdoin;[6]
  6. tekemällä ostamisesta mahdollisimman nopeaa ja helppoa (esim. yhden klikkauksen ostos verkkokaupassa);[7]
  7. tarjoamalla ilmaista näytettä tuotteesta, kuten musiikkikappaleiden ja elokuvien lyhyet esittelypätkät verkossa;[7]
  8. rajoittamalla vertailumahdollisuutta muihin tuotteisiin ja vaatimalla nopeaa päätöstä; tämä on tyypillinen tapa muun muassa puhelin- ja kotimyynnissä.

Tyypillisiä heräteostoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisten ostokäyttäytymistutkimuksissa suosituimmiksi heräteostosten tuoteryhmiksi ovat nuorilla nousseet itseilmaisuun liittyvät tuotteet: vaatteet, kosmetiikka, korut sekä edulliset sisustustavarat. Keski-ikäisten herätetuotteita ovat vaatteet, makeiset ja viherkasvit. 50–64-vuotiaat heräteostavat useimmiten elintarvikkeita tai leluja lastenlapsilleen ja yli 65-vuotiaat kirjoja tai lehtiä. Miesten heräteostoksia ei tutkittu, mutta tutkija Kati-Erika Timperi arveli niiden kohdistuvan muun muassa tekniikkaan ja urheiluvälineisiin.[8][4]

Hetken mielijohteesta voidaan ostaa myös erilaisia palveluja. Elokuvateatterin ohi kulkiessaan voi päättää ostaa lipun juuri alkamassa olevaan näytäntöön, tai lomamatkallaan ostaa palveluja joita ei kotimaassaan ostaisi kalliimman hintatason takia.

Heräteostosten syitä ja seurauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heräteostoksia tehdään sekä alakuloisen olon parantamiseksi että vielä useammin hyvällä tuulella ollessa.[6] Liian runsaat heräteostokset aiheuttavat kuluttajissa usein katumuksen ja häpeän tunnetta. Heräteostos saatetaan piilottaa kaappiin pois näkyvistä. Koti- ja etämyynnissä (verkkokauppa, postimyynti) lakisääteinen palautusoikeus suojelee katuvaa kuluttajaa, ja vastaavaa palautus- ja vaihtomahdollisuutta tarjoavat usein vapaaehtoisesti myös muut kauppiaat.[6]

Nuorilla hallitsematon ostokäyttäytyminen voi aiheuttaa maksuvaikeuksia ja oman talouden hallinnan menettämistä. Vuonna 1999 julkaistussa haastattelututkimuksessa 18 prosenttia naisvastaajista kertoi ostosten aiheuttamista maksuvaikeuksista.[4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Heräteostos, suomisanakirja.
  2. Heräteostos, Kielitoimiston sanakirja.
  3. Hirvinen, Jenni: Moni päivittäistavarakaupassa tehty ostos on heräteostos, Etelä-Saimaa 18.3.2015. Viitattu 7.5.2015.
  4. a b c Saukkola, Mirva: Impulssiostos on naiselle ilo ja synti, Taloussanomat 25.2.2000. Viitattu 7.5.2015.
  5. Kauppa houkuttelee heräteostoksiin, Yle Kuningaskuluttaja 15.11.2012. Viitattu 7.5.2015.
  6. a b c Heräteostos piristää mieltä? Yle Kuningaskuluttaja 29.8.2002. Viitattu 7.5.2015.
  7. a b Kuntola, Janne: Impulssiostokset houkuttelevat verkkokaupassa, Verkkokauppaopas 11.9.2009. Viitattu 7.5.2015.
  8. Tutkimus: Naisten impulssiostokset tehdään sekä iloon että suruun, Verkkouutiset 12.11.1999. Viitattu 7.5.2015.