Henry Stuart Darnley

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Henry Stuart, lordi Darnley, tuntemattoman taiteilijan maalama muotokuva noin vuodelta 1564.

Henry Stewart (Stuart), lordi Darnley (7. joulukuuta 1545 Temple Newsom, Yorkshire, Englanti10. helmikuuta 1567 lähellä Edinburghia, Skotlanti) oli Skotlannin kuningatar Maria Stuartin toinen puoliso vuosina 1565–1567 sekä Englannin kuningas Jaakko I:n isä. Darnley kuoli selvittämättömän murhan uhrina.[1]

Sukutausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Darnleyn isä oli Lennoxin jaarli Matthew Stewart, joka oli Skotlantia hallinneen Stuartin hallitsijasuvun naislinjainen jälkeläinen ja toisena kruununperimysjärjestyksessä ennen kuin Maria Stuart sai lapsia. Darnleyn äiti Margaret Douglas oli puolestaan Englantia hallinneeseen Tudorin hallitsijasukuun kuuluneen Margareeta Tudorin tytär.[1][2] Margaret Douglas oli Skotlannin kuningas Jaakko V:n siskopuoli ja Englannin kuningatar Elisabet I:n serkku. Darnley oli siten tulevan vaimonsa Maria Stuartin serkkupuoli äitinsä puolelta ja etäisempää sukua tälle myös isänsä kautta, minkä lisäksi hän oli Englannin kruununperimysjärjestyksessä seuraavana Marian jälkeen.

Darnley syntyi Temple Newsamissa lähellä Leedsiä.[3] Hän varttui Englannissa, jossa hänen vanhempansa elivät maanpaossa.[4] Elisabet I määräsi vuonna 1561 Darnleyn ja hänen äitinsä vangittaviksi, mutta heidät vapautettiin pian ja Darnley pääsi takaisin hovin suosioon.[5]

Skotlannin prinssipuolisona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Darnley tutustui Maria Stuartiin Ranskassa tämän ensimmäisen puolison, kuningas Frans II:n kuoltua.[1] Darnley hurmasi Marian, sillä hän oli nuori, pitkä ja poikamaisen näköinen sekä hyvä laulamaan, tanssimaan ja soittamaan luuttua.[6] Darnleyn äiti Margaret Douglas päätti järjestää poikansa avioliittoon Maria Stuartin kanssa, jotta tällä olisi parhaat mahdollisuudet päästä valtaan sekä Skotlannissa että Englannissa.[1][7] Lisäksi liitosta mahdollisesti syntyvä perillinen voisi vaatia Englannin kruunua sekä isänsä että äitinsä kautta.[3] Darnley sai helmikuussa 1565 Elisabet I:ltä luvan mennä Skotlantiin isänsä luo.[1][4] Maria hyväksyi Darnleyn puolisokseen ja myönsi tälle maaliskuussa 1565 Rossin jaarlin sekä heinäkuussa Albanyn herttuan arvon, jotka oli molemmat varattu kuninkaallisille. He menivät naimisiin 29. heinäkuuta 1565 Holyroodin palatsissa Edinburghissa.[1][5] Darnley sai nyt myös kuninkaan arvonimen, mutta ei Marian ensimmäiselle puolisolle myönnettyä crown matrimonial -oikeutta, joka olisi tehnyt hänestä vaimonsa tasaveroisen kanssahallitsijan ja seuraajan tämän kuollessa.[6][4]

Darnley ja Maria Stuart 1500-luvun kuvassa.

Avioliitolla oli paljon vastustajia: Elisabet I ilmoitti sen vaarantavan Englannin ja Skotlannin ystävälliset suhteet, Maria Stuartin velipuoli Morayn jaarli ei hyväksynyt kilpailijoita omalle vallalleen ja lisäksi katolinen hääseremonia suututti Skotlannin protestanttisen papiston.[1] Darnley täytti prinssipuolisona tärkeimmän odotuksen saattamalla Maria Stuartin raskaaksi, mikä ratkaisi sekä Skotlannin että aikanaan myös Englannin kruununperimyksen; kesäkuussa 1566 syntyneestä pojasta tuli myöhemmin Skotlannin kuningas Jaakko VI ja Englannin kuningas Jaakko I.[1] Muuten Darnley osoittautui suureksi pettymykseksi vaimolleen, sillä hän oli luonteeltaan turhamainen ja ylimielinen sekä lisäksi juopottelija, elostelija ja puolisona uskoton.[6][8][1]

Darnley tuli äärimmäisen mustasukkaiseksi Marian italialaista sihteeriä David Ricciota kohtaan, kun joukko protestanttisia aatelisia uskotteli hänelle Riccion olevan kuningattaren salainen rakastaja ja tämän syntymättömän lapsen oikea isä. Darnley ja mainitut aateliset muodostivat murhasalaliiton: kesken kuningattaren illallisten 9. maaliskuuta 1566 muut salaliittolaiset raahasivat Riccion viereiseen huoneeseen ja puukottivat tämän kuoliaaksi Darnleyn pidellessä kiinni Mariasta, jotta tämä ei voisi puuttua tapahtumiin.[6] Salaliitto oli mahdollisesti suunnattu myös Mariaa vastaan, mutta tämä suostutteli seuraavina päivinä Darnleyn pakenemaan kanssaan Dunbariin uskollisten tukijoidensa turviin.[4][8][5] Riccion murha kuitenkin tuhosi puolisoiden välisen luottamuksen. Maria alkoi vältellä Darnleyta ja poikansa synnyttyä etsiä keinoa päästä eroon koko avioliitosta. Darnley puolestaan alkoi pysytellä sivussa hovista.[6]

Murha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikalaispiirros Kirk o’Fieldistä attentaatin jälkeen. Yläoikealla Darnleyn ja hänen palvelijansa ruumiiden löytöpaikat.

Darnley murhattiin 9.–10. helmikuuta 1567 välisenä yönä Edinburghin lähellä sijainneessa Kirk o’Fieldin kuninkaallisessa residenssissä, jossa hän oli toipumassa sairastamastaan isorokosta (toisten tietojen mukaan kupasta). Kamaripalvelijansa hääjuhliin osallistunut Maria Stuart vieraili 9. helmikuuta Kirk o’Fieldissä, mutta illalla kuningatar ja muu seurue palasivat Holyroodin palatsiin jatkamaan juhlia. Noin kahden aikaan aamuyöstä koko talo räjäytettiin ruudilla taivaan tuuliin. Räjähdyksestä vahingoittumattomina selvinneet Darnley ja hänen miespalvelijansa löydettiin talon puutarhasta kuoliaiksi kuristettuina.[8][6][4]

Rikosta ei koskaan saatu selvitettyä, mutta monet epäilivät syylliseksi Marian uutta suosikkia Bothwellin jaarlia. Darnleyn isä jaarli Lennox järjesti syytteen nostetuksi Bothwellia vastaan, mutta oikeus vapautti tämän todisteiden puutteessa vain seitsemän tuntia kestäneen käsittelyn jälkeen 12. huhtikuuta 1567. Kuukautta myöhemmin Maria nai Bothwellin, minkä seurauksena hänet syöstiin vallasta.[6][8] Huhut Marian osallisuudesta aviomiehensä murhaan alkoivat nopeasti kiertää. Elisabet I järjesti murhasta vuosina 1568–1569 Englannissa uuden tutkinnan, mutta se päättyi tuloksettomana tutkimuskomission ilmoittaessa, ettei Mariaa voitu todistaa syylliseksi eikä syyttömäksi.[6]

Tapahtumista on myöhemmin esitetty paljon salaliittoteorioita. Erään väitteen mukaan Bothwell olisi tammikuussa 1567 yrittänyt tilata Darnleyn murhan samoilta miehiltä, jotka olivat murhanneet Riccion, mutta nämä kieltäytyivät.[6] Vuosien 1568–1569 tutkinnan yhteydessä julkisuuteen tulleiden ”lipaskirjeiksi” (caskett letters) kutsuttujen Marian nimissä kirjoitettujen rakkauskirjeiden on väitetty todistavan, että Maria ja Bothwell olivat salarakastavaisia jo Darnleyn eläessä ja juonittelivat yhdessä tämän murhan. Nykyinen historiantutkimus pitää kuitenkin kirjeiden alkuperää epäluotettavana.[9] On esitetty myös teoria, jonka mukaan Darnley itse valmisteli Marian murhaamista Kirk o’Fieldissä ja lankesi vahingossa itse virittämäänsä ansaan.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Henry Stewart, Lord Darnley (englanniksi) Encyclopædia Britannica. Viitattu 3.4.2021.
  2. Lennox, Matthew Stuart, 4th earl of (englanniksi) The Columbia Encyclopedia, Encyclopedia.com. Viitattu 3.4.2021.
  3. a b Henry Stuart, Lord Darnley (englanniksi) Spartacus Educational (John Simkin). Viitattu 3.4.2021.
  4. a b c d e Darnley, Henry Stuart, Lord (englanniksi) The Columbia Encyclopedia, Encyclopedia.com. Viitattu 3.4.2021.
  5. a b c Nordisk familjebok (1918), s. 463 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 3.4.2021.
  6. a b c d e f g h i Kimberly Estep Spangler: Mary Stuart (1542–1587) (englanniksi) Women in World History: A Biographical Encyclopedia, Encyclopedia.com. Viitattu 3.4.2021.
  7. Margaret Douglas, countess of Lennox (englanniksi) Encyclopædia Britannica. Viitattu 3.4.2021.
  8. a b c d ”Epäsuosittu prinssipuoliso”, s. 129–131 teoksessa Tuntematon totuus: Uutta valoa historian arvoituksiin. Valitut Palat, Helsinki 1992. (alkuteos Great mysteries of the Past, The Reader's Digest Associaton, 1992.)
  9. Casket Letters (englanniksi) Encyclopædia Britannica. Viitattu 31.3.2021.
  10. Antonia Fraser: Mary (englanniksi) Encyclopædia Britannica. Viitattu 31.3.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]