Henry Stuart Darnley

Henry Stuart, lordi Darnley, tuntemattoman taiteilijan maalama muotokuva n. 1564

Henry Stewart (Stuart), lordi Darnley (7. joulukuuta 1545 Temple Newsom, Yorkshire, Englannin kuningaskunta – 10. helmikuuta 1567 Kirk o’Fieldin kuninkaallinen residenssi lähellä Edinburghia, Skotlannin kuningaskunta) oli skotlantilainen aatelinen, Skotlannin kuningatar Maria Stuartin toinen puoliso vuosina 1565–1567 sekä Englannin kuningas Jaakko I:n isä. Lordi Darnley kuoli selvittämättömän murhan uhrina.

Suku

Henry Stuart Darnleyn isä oli Lennoxin jaarli Matthew Stewart, joka oli Skotlantia hallinneen Stuartin hallitsijasuvun naislinjainen jälkeläinen ja toisena kruununperimysjärjestyksessä ennen kuin Maria Stuart sai lapsia. Darnleyn äiti Margaret Douglas oli Englantia hallinneeseen Tudor-hallitsijasukuun kuuluneen Margareeta Tudorin tytär. Margaret Douglas oli Skotlannin kuningas Jaakko V:n siskopuoli ja Englannin kuningatar Elisabet I:n serkku. Lordi Darnley oli siten tulevan puolisonsa Maria Stuartin serkkupuoli äitinsä puolelta ja etäisempää sukua tälle myös isänsä kautta, minkä lisäksi hän oli Englannin kruununperimysjärjestyksessä seuraavana Marian jälkeen.

Lordi Henry Stuart Darnley syntyi Temple Newsamissa lähellä Leedsiä. Hän varttui Englannissa, jossa hänen vanhempansa elivät maanpaossa. Elisabet I määräsi vuonna 1561 lordi Darnleyn ja tämän äidin vangittaviksi, mutta heidät vapautettiin pian ja lordi Darnley pääsi takaisin hovin suosioon.

Skotlannin prinssipuoliso

Lordi Darnley tutustui Maria Stuartiin Ranskassa tämän ensimmäisen puolison, kuningas Frans II:n kuoltua. Lordi Darnley hurmasi Marian, sillä hän oli nuori, pitkä ja poikamaisen näköinen sekä hyvä laulamaan, tanssimaan ja soittamaan luuttua. Lordi Darnleyn äiti Margaret Douglas päätti järjestää poikansa avioliittoon Maria Stuartin kanssa, jotta tällä olisi parhaat mahdollisuudet päästä valtaan sekä Skotlannissa että Englannissa. Lisäksi liitosta mahdollisesti syntyvä perillinen voisi vaatia Englannin kruunua sekä isänsä että äitinsä kautta. Lordi Darnley sai helmikuussa 1565 Elisabet I:ltä luvan mennä Skotlantiin isänsä luo. Maria hyväksyi lordi Darnleyn puolisokseen ja myönsi tälle maaliskuussa 1565 Rossin jaarlin sekä heinäkuussa Albanyn herttuan arvon, jotka oli molemmat varattu kuninkaallisille. He avioituivat 29. heinäkuuta 1565 Holyroodin palatsissa Edinburghissa. Lordi Darnley sai nyt myös kuninkaan arvonimen, mutta ei Marian ensimmäiselle puolisolle myönnettyä crown matrimonial -oikeutta, joka olisi tehnyt hänestä puolisonsa kanssa tasaveroisen kanssahallitsijan ja seuraajan tämän kuollessa.

Lordi Darnley ja Maria Stuart 1500-luvun maalauksessa

Avioliitolla oli paljon vastustajia: Elisabet I ilmoitti sen vaarantavan Englannin ja Skotlannin ystävälliset suhteet, Maria Stuartin velipuoli Morayn jaarli James Stewart ei hyväksynyt kilpailijoita omalle vallalleen ja lisäksi katolinen hääseremonia suututti Skotlannin protestanttisen papiston. Lordi Darnley täytti prinssipuolisona tärkeimmän odotuksen saattamalla Maria Stuartin raskaaksi, mikä ratkaisi sekä Skotlannin että aikanaan myös Englannin kruununperimyksen; kesäkuussa 1566 syntyneestä pojasta tuli myöhemmin Skotlannin kuningas Jaakko VI ja Englannin kuningas Jaakko I. Muuten lorsi Darnley osoittautui suureksi pettymykseksi puolisolleen, sillä hän oli luonteeltaan turhamainen ja ylimielinen sekä lisäksi juopottelija, elostelija ja puolisona uskoton.

Lordi Darnley tuli äärimmäisen mustasukkaiseksi Marian italialaista sihteeriä David Ricciota kohtaan, kun joukko protestanttisia aatelisia uskotteli hänelle Riccion olevan kuningattaren salainen rakastaja ja tämän syntymättömän lapsen oikea isä. Lordi Darnley ja mainitut aateliset muodostivat murhasalaliiton: kesken kuningattaren illallisten 9. maaliskuuta 1566 muut salaliittolaiset raahasivat Riccion viereiseen huoneeseen ja puukottivat tämän kuoliaaksi lordi Darnleyn pidellessä kiinni Mariasta, jotta tämä ei voisi puuttua tapahtumiin. Salaliitto oli mahdollisesti suunnattu myös Mariaa vastaan, mutta tämä suostutteli seuraavina päivinä lordi Darnleyn pakenemaan kanssaan Dunbariin uskollisten tukijoidensa turviin. Riccion murha kuitenkin tuhosi puolisoiden välisen luottamuksen. Maria alkoi vältellä puolisoaan ja poikansa Jamesin synnyttyä etsiä keinoa päästä eroon koko avioliitosta. Lordi Darnley puolestaan alkoi pysytellä sivussa hovista.

Murha

Aikalaispiirros Kirk o’Fieldistä attentaatin jälkeen helmikuussa 1567. Yläoikealla lordi Darnleyn ja hänen palvelijansa ruumiiden löytöpaikat.

Lordi Henry Stewart Darnley murhattiin 9.–10. helmikuuta 1567 välisenä yönä Edinburghin lähellä sijainneessa Kirk o’Fieldin kuninkaallisessa residenssissä, jossa hän oli toipumassa sairastamastaan isorokosta (tai kupasta). Kamaripalvelijansa hääjuhliin osallistunut Maria Stuart vieraili 9. helmikuuta Kirk o’Fieldissä, mutta illalla kuningatar ja muu seurue palasivat Holyroodin palatsiin jatkamaan juhlia. Noin kahden aikaan aamuyöstä koko talo räjäytettiin ruudilla taivaan tuuliin. Räjähdyksestä vahingoittumattomina selvinneet 21-vuotias lordi Darnley ja hänen miespalvelijansa löydettiin talon puutarhasta kuoliaiksi kuristettuina.

Rikosta ei koskaan saatu selvitettyä, mutta monet epäilivät syylliseksi Marian uutta suosikkia Bothwellin jaarli James Hepburnia. Lordi Darnleyn isä Lennoxin jaarli Matthew Stewart järjesti syytteen Bothwellin jaarlia vastaan, mutta oikeus vapautti tämän todisteiden puutteessa vain seitsemän tuntia kestäneen käsittelyn jälkeen 12. huhtikuuta 1567. Kuukautta myöhemmin Maria Stuart nai Bothwellin jaarlin, minkä seurauksena hänet syöstiin vallasta. Huhut Marian osallisuudesta aviomiehensä murhaan alkoivat nopeasti kiertää. Kuningatar Elisabet I järjesti murhasta vuosina 1568–1569 Englannissa uuden tutkinnan, mutta se päättyi tuloksettomana tutkimuskomission ilmoittaessa, ettei Maria Stuartia voitu todistaa syylliseksi eikä syyttömäksi.

Tapahtumista on myöhemmin esitetty paljon salaliittoteorioita. Erään väitteen mukaan Bothwellin jaarli olisi tammikuussa 1567 yrittänyt tilata lordi Darnleyn murhan samoilta miehiltä, jotka olivat murhanneet David Riccion, mutta nämä kielsivät syytteen. Vuosien 1568–1569 tutkinnan yhteydessä julkisuuteen tulleiden ”lipaskirjeiksi” (caskett letters) kutsuttujen Maria Stuartin nimissä kirjoitettujen rakkauskirjeiden on väitetty todistavan, että Maria ja Bothwellin jaarli olivat olleet salarakastavaisia jo lordi Darnleyn eläessä ja juonittelivat yhdessä tämän murhan. Nykyinen historiantutkimus pitää kuitenkin kirjeiden alkuperää epäluotettavana. On esitetty myös teoria, jonka mukaan lordi Darnley itse valmisteli puolisonsa Marian murhaamista Kirk o’Fieldissä ja lankesi vahingossa itse virittämäänsä ansaan.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Henry Stuart Darnley Wikimedia Commonsissa