Henrik Willehard Åkerman
Henrik Willehard Åkerman (7. marraskuuta 1841 Bomarsund, Ahvenanmaa – 21. huhtikuuta 1919 Helsinki) oli suomalainen kenraalimajuri ja senaattori.[1]
Åkermanin vanhemmat olivat sotilasapteekkari, kollegiasessori, kartanonomistaja Henrik Gustaf Åkerman (1801–1865) ja Marie Louise Björkman (1810–1857). Hän oli naimisissa vuodesta 1865 Olga Nikolajevna Golovatševan (1845–1922) kanssa.[1]
Åkerman kävi Helsingin jalkaväen junkkarikoulun valmistuen sieltä 1862. Hän palveli 1862–1866 88. Pietarin jalkaväkirykmentissä hänet ylennettiin aliluutnantiksi 1863 ja luutnantiksi 1864. Tämän jälkeen Åkerman palveli 7. Porin ruotujakoisessa tarkk’ampujapataljoonassa 1866–1868 ja sen jälkeen päivystävänä upseerina Helsingin jalkaväen junkkarikoulussa. Hänestä tuli alikapteeni 1867, kapteeni 1870 ja majuri 1873. Åkerman toimi 148. Kaspian jalkaväkirykmentin 1. pataljoonan komentajana vuodesta 1874 ja everstiluutnantiksi ylentämisen jälkeen 1878 hän oli 122. reservipataljoonan, Pietarin paikallispataljoonan ja 7. reservipataljoonan komentajana. [1]
Sen jälkeen, kun Åkerman ylennettiin everstiksi 1881, hän toimi Helsingin kaupungin poliisimestarina vuodesta 1882 ja oli 1888 lyhyen ajan Viipurin läänin vt. kuvernöörinä. Hän oli Suomen sotakomissariaatin yli-intendenttinä vuodesta 1891 ja Kuopion läänin kuvernöörinä 1899–1901. Åkerman oli senaatin talousosaston jäsenenä eli senaattorina 1900–1901 ja toimi päällikkönä senaatin finanssitoimituskunnassa 1900 ja kauppa- ja teollisuustoimituskunnassa 1900–1901. Hänestä tuli kenraalimajuri 1896 ja sotapalveluksesta hän erosi 1901.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||
|
