Henrik II (Champagne)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Champagnen kreivi Henrik II:n sinetti

Henrik II (29. heinäkuuta 116610. syyskuuta 1197 Akko, Jerusalemin kuningaskunta) oli Champagnen kreivi vuodesta 1181 lähtien. Hänestä tuli vuonna 1192 kolmannella ristiretkellä myös Jerusalemin kuningas nimellä Henrik I, jure uxoris eli avioliittonsa kautta kuningatar Isabella I:n kanssa.

Hänen vanhempansa olivat Champagnen kreivi Henri I ja Ranskan prinsessa Marie (1145–1198), joka oli Ranskan kuningas Ludvig VII:n ja tämän ensimmäisen puolison, herttuatar Elenoora Akvitanialaisen vanhin tytär. Hänen tätinsä Adèle de Champagne oli Ranskan kuningatar.[1]

Hänellä oli kolme sisarusta, joista sisar Scholastique de Champagne (1172–1219) avioitui Mâconin kreivi Guillaume IV: kanssa; Marie de Champagne (n. 1174–1204), avioitui Latinalaisen keisarikunnan keisari Balduin IV:n kanssa ja nuorempi veli Thibaut (1179–1201), josta tuli Champagnen kreivi hänen jälkeensä vuonna 1197. Hän oli sekä Englannin kuningas Rikhard Leijonamielen että Ranskan kuningas Filip II:n sisarenpoika. Hän oli Blois-sukua.[1]

Vuonna 1171 Henri kihlattiin Isabella d'Hainaultin kanssa. Kun tämä sen sijaan avioitui vuonna 1180 hänen setänsä kuningas Filip II:n kanssa, hänen isänsä, isotätinsä kuningatar Adèle ja muut perheenjäsenet suuttuivat. Tämä teki Filipin äidin, kuningatar Adèle de Champagnen ympärillä olevasta ryhmittymästä vihamielisen Isabellan sukua kohtaan ja aiheutti siten jännitteitä Ranskan hovissa. Henrin isä kreivi Henri I kuoli vuonna 1181, ja hänen äitinsä kreivitär Marie hallitsi valtionhoitajana vuoteen 1187 asti.[2]

Ristiretkeläinen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1190 Henrik lähti itään saatuaan paronien valan siitä, että he tunnustaisivat hänen nuoremman veljensä Thibautin hänen seuraajakseen, jos hän ei palaisi. Hän liittyi kolmanteen ristiretkeen saapuen ennen setiään, Ranskan Filip II:ta ja Englannin Rikhard I:tä. Aluksi hän oli yksi Ranskan joukkojen johtajista Akkon piirityksessä ennen Filipin saapumista. Hänen kerrotaan olleen jäsen ryhmässä, joka osallistui Jerusalemin kuningatar Isabella I:n sieppaukseen vuonna 1190 saadakseen tämän suostumuksen avioeroon Toronin paroni Onfroy IV:stä, jotta voisi avioitua Konrad de Montferratin kanssa. Henri oli sukua Konradille molempien äitiensä isovanhempiensa kautta. Baha ad-Din ibn Shaddadin mukaan hän haavoittui Akkossa 15. marraskuuta.

Jerusalemin kuninkuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henrikin saatua tietää kuningas Konrad di Monferraton salamurhasta huhtikuun 1192 lopulla, hän kiiruhti Akkosta takaisin Tyrokseen.[3] Hän oli Tyroksen paronien ja kansalaisten suosikki kuninkaaksi. Kronikoitsija Ernoulin mukaan Henrik epäröi, koska Isabella oli raskaana, ja lapsi oli mahdollisesti poika.[4][5] Paronit ja kansalaiset lupasivat hänelle, että hänen tulevat lapsensa perivät Jerusalemin kuningaskunnan vakuuttaakseen hänet ottamaan vastaan ​​kruunun.[6]

Avioliitto ja lapset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henrik II avioitui 10. toukokuuta 1192 Akkossa kuningatar Isabellan kanssa. Heidät kihlattiin kaksi päivää (toisten tietojen mukaan kahdeksan päivää tai tarkoitetaan mahdollisesti vihkimistä[7]) sen jälkeen kun tämän edellinen puoliso, Jerusalemin kuningas Konrad di Monferrato oli murhattu.

Imad ad-Din al-Isfahani, joka oli läsnä häissä, kirjoitti:

Henri de Champagne meni naimisiin markiisin vaimon kanssa samana iltana ja väitti, että hänellä oli ensioikeus kuolleen miehen vaimoon. Tämä oli raskaana, mutta se ei estänyt häntä yhtymästä hänen kanssaan, mikä oli vielä inhottavampaa kuin lihallinen yhtyminen. Kysyin yhdeltä heidän hovimiehistään, kenelle isyys myönnettäisiin, ja hän sanoi: "Se tulee olemaan kuningattaren lapsi." Katsokaa näitten vääräuskoisten irstailua!

Henrille ja Isabellalle syntyivät lapset:

  • Marguerite, Marie (1193/1194 – ennen 1205) kihlattiin Kyproksen prinssi Guylle, molemmat kuolivat lapsina
  • Alice, Alix (1195/1196–1246), avioitui Kyproksen kuningas Hugues I de Lusingnanin kanssa; toinen avioliitto Antiokian ruhtinas Bohemond V:n kanssa; kolmas avioliitto Raoul de Soissonsin kanssa. Hän oli Champagnen kreivikunnan perijätär.[7]
  • Philippa (n. 1197 - 20. joulukuuta 1250), avioitui Érard de Briennen, Rameruptin ja Venizyn herran kanssa ja oli myös Champagnen kreivikunnan perijätär.[7]

Henri kuoli 31-vuotiaana syyskuusa 1197 pudottuaan toisen kerroksen ikkunasta palatsissaan Akkossa, kun ikkunasäleikkö tai parvekkeen kaide antoi periksi. Samalla loukkaantui myös hänen pelastamistaan yrittänyt hovikääpiö, joka putosi hänen päälleen.

Henri jätti jälkeensä useita vaikeuksia Champagnen kreivikunnalle. Hän oli lainannut paljon rahaa rahoittaakseen matkaansa Jerusalemiin ja avioliittoaan. Hänen tyttärensä vaativat myöhemmin Champagnen kreivikunnan perintöä. Vuonna 1213 hänen veljenpoikansa Champagnen kreivi Thibaut IV:n kannattajat väittivät paavin legaatille, että Isabellan avioliiton mitätöiminen Toronin paroni Onfroy IV:n kanssa vuonna 1190, joka oli vielä elossa kun avioliitto Henryn kanssa solmittiin, oli pätemätön, ja siksi tyttäret olivat äpäriä eli laittomia perimään.

Tämä oli kuitenkin kyseenalaista: Isabellan toisen puolison kuningas Konradin ja hänen tyttärensä Maria de Monferratin legitiimiyttä ja hänen jälkeläistensä oikeutta Jerusalemin valtaistuimelle ei koskaan kyseenalaistettu, ja jos Maria oli laillinen, niin olivat myös Henrikin ja Isabellan tyttäret. Thibautin täytyi lopulta korvata sekä Alicelle että Philippalle heidän perintönsä huomattavalla summalla.[1]

  1. a b c Evergates, Theodore: The Aristocracy in the County of Champagne, 1100-1300. University of Pennsylvania Press, 2007. ISBN 978-0812201888. S. 248
  2. Nolan, Kathleen D.: Capetian Women. Palgrave Macmillan, 2003. Ss. 79, 81
  3. Williams, Patrick A.: "The Assassination of Conrad of Montferrat: Another Suspect?". Traditio. 26. Fordham University, 1970: 381–389. doi: 10.1017/S0362152900005109. ISSN 0362-1529. S2CID 152245331. S. 387
  4. Painter, Sidney: "The Third Crusade: Richard the Lionhearted and Philip Augustus". teoksessa: Setton, Kenneth M. & Wolff, Robert Lee & Hazard, Harry (toim.). A History of the Crusades, Volume II: The Later Crusades, 1189–1311. The University of Wisconsin Press, 1969. ss. 45–85. ISBN 0-299-04844-6. S. 81
  5. Runciman, Steven: A History of the Crusades, Volume III: The Kingdom of Acre and the Later Crusades. Cambridge University Press 1989. ISBN 0-521-06163-6. S. 67
  6. Lambert, Sarah: "Queen or Consort: Rulership and Politics in the Latin East, 1118-1228". Teoksessa: Duggan, Anne J. (toim.). Queens and Queenship in Medieval Europe: Proceedings of a Conference Held at King's College London, April 1995. Boydell Press, 1996. ss. 153–169. ISBN 0-85115-657-6. S. 163
  7. a b c Perry, Guy: John of Brienne: King of Jerusalem, Emperor of Constantinople, c. 1175-1237. Cambridge University Press, 2013. S. 38
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.