Henrik III (Ranska)
| Henrik III | |
|---|---|
 Henrik III. François Quesnelin maalaama muotokuva 1500-luvulta. | |
| Ranskan kuningas | |
| Valtakausi | 30. toukokuuta 1574 – 2. elokuuta 1589 |
| Kruunajaiset | 13. helmikuuta 1575 |
| Edeltäjä | Kaarle IX |
| Seuraaja | Henrik IV |
| Puolan kuningas | |
| Valtakausi | 16. toukokuuta 1573 – 12. toukokuuta 1575 |
| Kruunajaiset | 22. helmikuuta 1574 |
| Edeltäjä | Sigismund II |
| Seuraaja | Anna Jagellonica |
| Syntynyt |
19. syyskuuta 1551 Fontainebleau, Ranska |
| Kuollut |
2. elokuuta 1589 Saint-Cloud, Ranska |
| Puoliso | Louise |
| Suku | Valois |
| Isä | Henrik II |
| Äiti | Katariina de' Medici |
| Uskonto | roomalaiskatolilaisuus |
| Nimikirjoitus |
 |
Henrik III (19. syyskuuta 1551 – 2. elokuuta 1589) oli Ranskan kuningas vuosina 1574–1589.[1] Hän oli kuningas Henrik II:n ja Katariina de’ Medicin neljäs poika. Hänet valittiin Puolan kuninkaaksi vuonna 1573, mutta kun hänen veljensä Kaarle IX pian sen jälkeen kuoli, hän palasi Ranskaan ja hänet kruunattiin sen kuninkaaksi.
Henrik III:n päätavoite oli aluksi johtaa hugenotteja vastaan käytyjä Ranskan uskonsotia, mutta olosuhteiden myötä hän siirtyi lopulta protestanttien puolelle. Jo ennen kuningaskauttaan hän oli avustanut äitiään tämän järjestämässä hugenottien joukkomurhassa, pärttylinyön verilöylyssä. Vuonna 1576 Henrik III kuitenkin antoi asetuksen, joka soi jonkin verran myönnytyksiä hugenoteille. Tämä sai katoliset aateliset muodostamaan Katolisen liigan Henrik III:n myönnytyspolitiikkaa vastaan, ja se saikin kuninkaan luopumaan luvatuista myönnytyksistä.
Vuonna 1584 kuninkaan nuorin veli ja kruununperijä, Anjoun herttua François, kuoli. Frankkien ikivanhan ”perustuslain” Lex Salican mukaan uusi kruununperijä oli Ludvig IX:n jälkeläinen Henrik Navarralainen, joka oli protestantti. Katolinen liiga, johtajana Henri Guise, muodostettiin uudestaan, tällä kertaa tavoitteenaan estää Henrik Navarralaisen kuninkuus. Guise pakotti Henrik III:n hylkäämään Navarralaisen oikeuden kruunuun, ja syttyi niin sanottu kolmen Henrikin sota, jonka osapuolina olivat Henrik III, Henrik Navarralainen ja Henri Guise.
Navarralainen voitti Henrik III:n taistelussa vuonna 1587. Guise piti Henrik III:a liian heikkona vastustamaan Navarralaista ja protestanttisuutta, ja lietsoi kapinan tätä vastaan. Guise antoi Henrik III:n paeta Pariisista tämän luvattua luopua vallasta. Pian sen jälkeen Henrik III murhautti Guisen, mikä vain lisäsi katolisten kapinamieltä. Henrik III liittoutui nyt Navarralaisen kanssa, ja yritti valloittaa Pariisin takaisin. Piirityksen aikana fanaattinen dominikaanimunkki Jacques Clément puukotti Henrik III:a, ja tämä kuoli seuraavana päivänä.
Henrik III oli viimeinen Valois-suvun kuningas. Häntä seurasi valtaistuimelle Henrik Navarralainen Henrik IV:nä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Henrik III Wikimedia Commonsissa
| Edeltäjä: Kaarle IX |
Ranskan kuningas 1574–1589 |
Seuraaja: Henrik IV |
.svg){kind=small}
|
Edeltäjä: Sigismund II |
Puolan kuningas 1573–1575 |
Seuraaja: Anna Jagellonica |
| ||||||||||||||||||||||
