Henrik Håkansson

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Henrik Håkansson
Elämä
Syntynyt
Kansalaisuus
Koulutus
Konstfack () [1]View and modify data on Wikidata
Ammatit
Muita tietoja
Edustajat
The Modern Institute, Galleria Franco Noero, Meyer Riegger [4][5][6]View and modify data on Wikidata
Verkkosivusto

Henrik Håkansson (s. 1968 Helsingborg, Ruotsi) on kansainvälisesti tunnettu ruotsalainen nykytaiteilija,[7][8] joka työskentelee sekä Berliinissä (Saksassa) että Falkenbergissä (Ruotsissa). Hän valmistui Tukholmassa toimivasta Konstfack-taidekorkeakoulusta vuonna 1993. Hänen tuotantoaan on ollut julkisesti esillä niin Ruotsissa kuin ulkomaillakin vuodesta 1992 lähtien.[7][9][10]

Monet Håkanssonin töistä tarkastelevat ympäristöä, sen kasveja ja eläimiä sekä ihmisten luontosuhdetta. Hän on tarkastellut esimerkiksi useiden uhanalaisten lintujen elinoloja maailmalla ja ekosysteemejä [11][12][13] Teoksissaan hän on yhdistellyt useita taiteen muotoja esimerkiksi rakentamalla hyönteisyhteiskunnille (ilmeisesti mehiläisille) paviljonki-installaation pellolle[14] tai tutkimalla teoksessaan, miten sammakkoyhteisö hyppii elävän dj:n säestyksellä. Hän on kuvannut ihmistä tappajana ja saalistajana näyttäessään esteettisen teosasun muodossa dokumentointeja hyönteispyydyspaperiin kertyneistä Idänkurokas-kukkakärpäsistä.[15][16] Taiteellisessa luomisprosessissaan hän saattaa olla vuorovaikutuksessa eläintieteen tutkijoiden kanssa. Useissa teoksissa hän käyttää aineksenaan musiikkia ja elokuvaa.[7][9][10]

Håkansson pitää itseään erityisesti luonnon tarkkailijana. Suomessa Håkanssonin tuotantoa on ollut esillä esillä ainakin vuonna 2018 Ihme-nykytaidefestivaalilla Helsingissä. Hän tarkasteli elokuvassaan The Beetle (2018) Mätäojan varrella Vantaan Myyrmäen alueella eläviä uhanalaisia Halavasepikkä-kovakuoriaisia ja niiden elinympäristöä.[17][18]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Henrik Håkansson. Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. https://www.themoderninstitute.com/artists/henrik-hkansson/about/. Tieto on haettu Wikidatasta.
  3. The Fine Art ArchiveView and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  4. https://www.themoderninstitute.com/artists/henrik-hkansson/. Tieto on haettu Wikidatasta.
  5. https://www.franconoero.com/artist/henrik-hakansson/. Tieto on haettu Wikidatasta.
  6. http://www.meyer-riegger.de/en/data/artists/135/. Tieto on haettu Wikidatasta.
  7. a b c Henrik Håkansson The Modern Institute (Glasgow), themoderninstitute.com. Viitattu 2.12.2018. (englanniksi)
  8. Håkansson ställer ut på hemmaplan (maksumuuri) 11.6.2012. svd.se. Viitattu 2.12.2018. (ruotsiksi)
  9. a b Arkistoitu kopioHenrik Håkansson - Biography (pdf) Meyer Riegger (Berlin), meyer-riegger.de. Arkistoitu 3.12.2018. Viitattu 2.12.2018. (englanniksi)
  10. a b Arkistoitu kopioHenrik Håkansson - Bibliography (pdf) (päivitetty vuoteen 2012 saakka) Meyer Riegger (Berlin), meyer-riegger.de. Arkistoitu 10.9.2016. Viitattu 2.12.2018. (englanniksi)
  11. Henrik Hakansson - Three Days of the Condor artdaily.com. 2007. Viitattu 2.12.2018. (englanniksi)
  12. Henrik Hakansson - Cyanopsitta spixii (Brazilian Spix’s Macaw) Case Study artdaily.com. 2006. Viitattu 2.12.2018. (englanniksi)
  13. Emma Townshend: Barbican shows how to save the planet with Radical Nature exhibition (maksumuuri) The Times, thetimes.co.uk. 13.6.2009. Viitattu 2.12.2018. (englanniksi)
  14. Arkistoitu kopioHenrik Håkansson The Incect Societies, 2016 (kuvia teoksesta) 2016. Meyer Riegger (Berlin), meyer-riegger.de. Arkistoitu 3.12.2018. Viitattu 2.12.2018. (englanniksi)
  15. Mark Prince: Henrik Håkansson, Berlin at Meyer Riegger (Reviews) Art in America, artinamericamagazine.com. 25.10.2014. Viitattu 2.12.2018. (englanniksi)
  16. Suomen kukkakärpästen suomenkieliset nimet (nimitykset teoksen Suomen kukkakärpäset ja lähialueiden lajeja Otava, 2007 mukaan) poutaa.net. Viitattu 2.12.2018. (suomeksi)
  17. Kontkanen, Minna: Pienen olennon kautta (maksumuuri, kokoartikkeli löydettävissä myös painetusta Suomen kuvalehden artikkelista) Suomen kuvalehti, suomenkuvalehti.fi. 25.5.2018. Viitattu 2.12.2018.
  18. Matala, Päivi & Toppila, Paula (toim.): IHME Publication 2018 / IHME-julkaisu 2018 (sivu 30) Taidesäätiö Pro Arte / IHME. Viitattu 1.12.2018. (englanniksi)[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]