Henrik Björkqvist

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Henrik Felix Björkqvist (15. huhtikuuta 1880 Kaskinen30. syyskuuta 1947 Kaskinen) oli suomalainen Venäjän keisarillisessa armeijassa ja Suomen armeijassa palvellut eversti, joka toimi sittemmin Kaskisten kaupunginjohtajana.[1]

Björkqvistin vanhemmat olivat merikapteeni Adolf Fredrik Björkqvist ja Anna Evelina Fagerholm. Hän pääsi ylioppilaaksi 1899 Haminan kadettikoulusta ja hänestä tuli venäläisen rakuunarykmentin kornetti 1902. Björkqvist palveli Venäjän armeijassa erityisesti Kaukasian alueella ja hän yleni vuoteen 1916 mennessä everstiksi.[1]

Björkqvist palveli ennen ensimmäistä maailmansotaa Tiflisissä Nižni Novgorodin rakuunoissa. Hän jäi välillä reserviin mutta palasi sitten palvelukseen maailmansodan alettua. Vuonna 1915 hän palveli itärintamalla Bukovinassa Kaukasian alkuperäiskansojan Villissä divisioonassa aliratsumestarina. Vuonna 1917 Tšerkessien ratsurykmentissä everstinä palvellut Björkqvist jäi Venäjän armeijan hajottua Ukrainaan ja pakeni sieltä tšerkessivaimonsa perheen luokse Pohjois-Kaukasiaan. Helmikuussa 1918 Björkqvist liittyi valkoisten venäläisten Vapaaehtoiseen armeijaan ja osallistui armeijan pakoretkeen pohjoiseen kohti Donin aluetta. Donilla Björkqvist jätti armeijan ja lähti palaamaan kohti Suomea. [2]

Vuonna 1918 Björkqvist palasi Suomeen ja hän palveli everstinä valkoisten armeijassa Suomen sisällissodan aikana. Hän oli sitten Mannerheimin edustajana diplomaattisissa tehtävissä Kaukasian alueella. Vuonna 1922 Björkqvist oli Suomen kauppa-asiamiehenä Bakussa. Myöhemmin Björkqvist toimi Kaskisten kaupunginjohtajana ja Alkon paikallisen liikkeen johtajana. Hän teki itsemurhan ampumalla syyskuussa 1947. Lehtitietojen mukaan Björkqvist oli kavaltanut Alkosta 3 000 pulloa alkoholijuomia yhteisarvoltaan 930 000 markkaa.[1][3][4][5]

Henrik Björkqvist oli naimisissa ruhtinatar Anna Elvira Gabareffin kanssa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]