Henna (Orimattila)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vihreä talo kullankeltaisen viljapellon takana Orimattilan Hennassa elokuussa 2018.

Henna on Orimattilan kylä, joka sijaitsee Länsi-Orimattilassa. Henna koostuu kolmesta kylästä, jotka ovat Iso-Henna idässä, Vähä-Henna pohjoisessa ja Kokki-Henna lännessä. Henna oli alun perin Luhtikylän yhteismaita, josta Hennan torpat erotettiin kruunun uudistiloiksi 20. marraskuuta 1813.[1]

Henna rajoittuu seuraaviin Orimattilan kyliin: luoteessa on Keituri, pohjoisessa Luhtikylä ja idässä Mallusjoki. Hennan länsiraja on yhteinen Kärkölän kanssa ja eteläraja Mäntsälän kanssa. Hennaa halkovat Lahden oikorata ja Nelostie. Oikoradalle valmistui syksyllä 2017 rautatieasema, jonka ympärille Orimattilan kaupunki rakentaa uutta, jopa 15 000 asukkaan ekologista puutarhakaupunginosaa sekä Tuuliharjan työpaikka-aluetta.

Henna-projekti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahden oikoradan rakentaminen käynnistyi vuonna 2002 valtion myönnettyä hankkeelle rahoituksen. Orimattilan kaupunginvaltuustolle oli tehty hieman tätä ennen syyskuussa 2001 aloite, jossa esitettiin henkilöliikenteen seisakkeen ja teollisuuden pistoraiteen rakentamista suunnitteilla olleelle oikoradalle. Paikaksi esitettiin tuolloin Luhtikylän aluetta, mistä suunnittelualuetta siirrettiin tosin myöhemmin hieman etelämmäs Orimattilan Hennan kylään. Mäntsälän ja Lahden välille sijoittuvan, Orimattilan, Kärkölän ja Pohjois-Mäntsälän asukkaita palvelevan rautatieaseman toteutusta lähdettiin selvittämään vuonna 2002 EU-hankkeen puitteissa. Kärkölä, Mäntsälä ja Orimattila laativat vuotta myöhemmin kehityskuvan Hennan alueesta, missä asutuskeskittymää kaavailtiin alkuun Levannon kylän alueelle. Oikoradan tavaraliikenteen ohitusraiteet päätettiin tosin sijoittaa Hennaan, mikä siirsi mukanaan myös maankäytön tavoitteet. Henna saatiin mukaan vuonna 2004 toteutettuun Lahden kaupunkiseudun rakennemalliin. Hennan eteläosa ja Tuuliharjan palvelualue merkittiin myös vuonna 2008 maakuntakaavaan, missä myös muu lähialue osoitettiin ”kehittämisen kohdealueeksi”. Mäntsälän, Kärkölän ja Orimattilan yhteistyönä suunniteltiin vielä laajaa kokonaisuutta Levannon alueelle. Näihin suunnitelmiin kuului jopa lentokentän rakentaminen, mutta ne kariutuivat lopulta kuntien yhteisen tahdon puutteeseen.[2]

Orimattila teki Hennan alueen kehittämisestä yhteistyösopimuksen rakennusyhtiö SRV:n kanssa vuonna 2007.[2] Alueen toteutustavaksi valittiin malli, jossa kaupunki ostaisi maa-alueet 1–3 euron neliöhintaan niitä hallinnoineilta noin 50 omistajalta, joista suurin oli UPM. Tämän jälkeen se laatisi alueille kaavan ja rakentaisi tarvittavan kunnallistekniikan. SRV ostaisi kaavoitetut ja kunnallistekniikalla valmistellut tontit ja rakentaisi niille asunnot, yrityskiinteistöt ja palvelurakennukset.[3] Kunnan ja SRV:n sopimuksen pohjalta syntyi myös viranhaltijoiden, poliittisten päättäjien ja maanomistajien yhteisenä elimenä toimiva seurantaryhmä, joka otti vastuulleen Hennan alueen kehittämisen.[2]

Tuuliharjan alueen voimakasta kehittämistä lähdettiin suunnittelemaan yhteistyösopimuksen solmimisen jälkeen. Alueelle kaavailtiin muun muassa kauppakeskusta, ja projektin taustavaikuttajana oli Islannista tarjottu rahoitus. Ulkomainen rahoitus kuitenkin peruuntui suhdanteiden sanelemana, kun Islannin talous romahti vuonna 2008.[2]

Kaavoitus käynnistyy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hennan kaupunginosan rakentaminen käynnistyi vuonna 2018 Länsirinteen kaava-alueen infrastruktuuritöillä.

Alueen kehityshanke otti uutta vauhtia, kun SRV käynnisti kaksivuotisen INTO-hankkeen (Innovative Town Concept for the Future), jonka tavoitteena oli Hennassa sovellettavaksi suunnitellun tulevaisuuden kaupunkikonseptin kehittäminen. Hanketta rahoittivat Tekes ja Orimattilan kaupunki, ja sen puitteissa järjestettiin vuonna 2010 kansainvälinen arkkitehtikilpailu, johon tuli yli 70 ehdotusta. Jatkokehitykseen valittiin Juho Rajaniemen ja Jouko Kunnaksen 2 km² -ehdotus, jossa tiivis kaupunkialue sijoittuisi kävelyetäisyyden päähän rautatieasemasta.[2] Kaupunkirakenteeseen haettiin innoitusta Italian Toscanan keskiaikaisista kaupungeista. Alueen keskelle tulee laaja puisto, jonka ympärille asutus rakentuu. Kerrostalorakentaminen sijoittuu keskusta-alueelle, pääosan kaupungista koostuessa pientaloista. Hennan kaupunkialueen reuna-alueita ympäröi 3–5-kerroksisten talojen ”muuri”, joka erottaa kaupunkimaisen alueen ympäröivästä maaseudusta.[4]

Samoihin aikoihin laadittiin myös teollisuusalueen raiteistosuunnitelma ja koko Hennan kehitysalueen laajempi osayleiskaava. Kokonaissuunnitelmien tarkentamisen jälkeen siirryttiin kunnallistekniikan ja katuverkon suunnitteluun, mistä edettiin asemakaavasuunnitteluun. Hennan keskusta-alueen asemakaava tuli lainvoimaiseksi vuonna 2015.[2]

Orimattilan kaupunki ja Liikennevirasto solmivat keväällä 2012 aiesopimuksen Hennan rautatieaseman avaamisesta.[2] Aiesopimus määritti vajaan miljoona euroa aseman rakennuskuluista Orimattilalle ja 1,5 miljoonaa Liikennevirastolle.[4] Saman vuoden syksyllä tehtiin myös molempien osapuolten tehtävät määritellyt suunnittelusopimus, jossa aseman avaamisajankohdan tavoitteeksi asetettiin vuosi 2016.[2]

Henna-hankkeen toteutusajaksi on kaavailtu vuosikymmeniä, ja alueen on arvioitu parhaissa kasvuennusteissa tuplaavan Orimattilan 2010-luvun alun väkiluvun 2030–2040-luvuille mennessä.[4]

Päijät-Hämeen liiton vuoden 2014 maakuntakaavassa Hennan alue on merkitty keskustatoimintojen alakeskukseksi, ca17:ksi.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Erkki Hämäläinen: Orimattilan historia I, s. 549–550. Jyväskylä: Orimattilan kunta, 1987. ISBN 951-99803-3-4.
  2. a b c d e f g h Henna – oikoradan tytär hennaan.fi. Arkistoitu 12.8.2018. Viitattu 29.9.2017. (archive.org)
  3. Vainio, Riitta: Orimattila haluaa uuden taajaman oikoradan ja moottoritien oheen hs.fi. 14.1.2007. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 29.9.2017.
  4. a b c Ojansivu, Merja: Orimattila rakentaa uuden kaupunginosan oikoradan varteen hs.fi. 18.5.2012. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 29.9.2017.
  5. http://www.paijat-hame.fi/wp-content/uploads/2015/09/maakuntakaava2014-LIITEOSA_20170220_web.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]