Kärppähait
| Kärppähait | |
|---|---|
 Chaenogaleus macrostoma |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Rustokalat Chondrichthyes |
| Alaluokka: | Leveäsuiset Elasmobranchii |
| Lahko: | Luomihaikalat Carcharhiniformes |
| Heimo: |
Kärppähait Hemigaleidae Hasse, 1897[1] |
| Katso myös | |
Kärppähait (Hemigaleidae) on luomihaikalojen lahkoon kuuluva merissä elävä kalaheimo.
Lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kärppähaihin kuuluu seitsemän tai kahdeksan lajia neljässä suvussa.[2][1]
- Chaenogaleus macrostoma[1]
- Kärppähai (Hemigaleus microstoma)[3]
- Hemipristis elongatus[1]
- Hemipristis serra[1]
- Paragaleus leucolomatus[1]
- Atlantinkärppähai (Paragaleus pectoralis)[3]
- Paragaleus randalli[1]
- Paragaleus tengi[1]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kärppähaiden heimon lajeja tavataan läheltä rannikkoa Atlantin itäosista sekä indopasifisen merialueen rannikkoseuduilta. Lajit elävät veden pintakerroksista aina 100 metrin syvyyteen.[4][2][5]
Anatomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kärppähait ovat suhteellisen pieniä haita ja ovat yleensä alle 1,4 metriä pitkiä. Suurikokoisin laji Hemipristis elongatus kasvaa noin 240 cm pitkäksi. Kärppähait ovat solakoita ja väritykseltään harmaita. Lajien silmät ovat soikeat ja silmien takana sijaitsevat hengitysaukot pienet. Selkäevistä etummainen on korkeampi ja takimmainen evistä on noin kaksi kolmasosaa etummaisen korkeudesta. Kärppähait muistuttavat koirahaita ja tiikerihaita, mutta eroaa koirahaista pyrstöeduskuoppansa ja tiikerihaista toisen selkäevänsä perusteella.[2][4][5][6]
Kärppähaiden ravintoa ovat pienet kalat, pääjalkaiset, äyriäiset ja piikkinahkaiset. Hampaat ovat pienet tai keskikokoiset ja niitä on kummassakin leuassa 25–43. Eri sukujen lajit eroavat toisistaan hampaisen määrän ja muodon perusteilla. Erilaiset hampaiden muodot ovat sopeutuma erilaisiin saaliseläimiin.[4][5][6]
Kärppähait ja ihmiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kärppähaiden heimon lajien ei tiedetä hyökänneen ihmisten kimppuun. Joitakin lajeja pyydystetään ja syödään. Suurimpien lajien eviä myydään ja niiden öljyjä voidaan käyttää vitamiinilisänä. Kärppähait ovat kuitenkin harvinaisempia kuin tiikerihait tai vasarahait, eikä niiden pyytämisen ole niin suurta eikä taloudellisesti yhtä merkittävää.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h Rhinochimaeridae ITIS. Viitattu 9.2.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c Joseph S. Nelson: Fishes of the world, s. 62. John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 11.2.2011). (englanniksi)
- ↑ a b Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet, s. 9. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0.
- ↑ a b c Family Hemigaleidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 11.2.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d Family Hemigaleidae (PDF) FAO. Viitattu 11.2.2011. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b William C. Hamlett: Sharks, skates, and rays: the biology of elasmobranch fishes, s. 28. JHU Press, 1999. ISBN 978-0801860485. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 11.2.2011). (englanniksi)
|