Helsingin seudun ympäristöpalvelut
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Helsingin seudun ympäristöpalvelut | |
|---|---|
 |
|
| Tunnuslause | Puhtaasti parempaa arkea |
| Yritysmuoto | kuntayhtymä |
| Perustettu | 17. kesäkuuta 2009[1] |
| Toimitusjohtaja | Tommi Fred |
| Kotipaikka | Helsinki, Suomi |
| Toimiala | jätehuolto, vesihuolto, seudullinen tieto |
| Kotisivu | hsy.fi |
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY (ruots. Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster, HRM) kuntayhtymä, joka tuottaa kunnallisia vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä. Kuntayhtymän perustaja- ja jäsenkunnat ovat Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa.[1] HSY tuottaa myös seutu- ja ympäristötietoa muun muassa ilmanlaadusta, ilmastonmuutoksesta ja asumisesta. Se on Suomen suurin vesi- ja ympäristöalan toimija.
HSY:ssä työskentelee lähes 800 henkilöä ja sen liikevaihto on yli 350 miljoonaa euroa.milloin? Kuntayhtymän toimitusjohtaja on Tommi Fred.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
HSY aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa. Kuntayhtymässä yhdistyivät Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan vesilaitokset sekä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) jätehuollon ja seutu- ja ympäristötiedon toiminnot. Pääkaupunkiseudun ilmastoneuvontakeskus Ilmastoinfo tuli osaksi HSY:n toimintaa vuoden 2013 alussa. Ilmastoinfo kampanjoi ja neuvoo pääkaupunkiseudun asukkaita ja pk-yrityksiä energiansäästössä ja hiilijalanjäljen pienentämisessä.
Jätehuolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
HSY:n toimialueen yli miljoona asukasta ja 50 000 yritystä tuottavat yhdyskuntajätettä yli 700 000 tonnia vuosittain. Vuonna 2015 HSY otti vastaan yli 300 000 tonnia jätettä, josta loppusijoitettiin noin 12 000 tonnia hyödyntämiseen kelpaamatonta jätettä. Päivittäin HSY:n alueella tyhjennetään yli 34 000 jäteastiaa.[2] Alueen kotitalouksissa syntyvästä jätteestä 45 % kierrätetään materiaalina. Sekajäte hyödynnetään energiaksi jätevoimalassa.
HSY järjestää pääkaupunkiseudun asuinkiinteistöjen ja julkisten palvelujen seka- ja biojätteen sekä lasin, metallin, kartongin ja muovipakkausten keräyksen ja kuljetuksen. Yritykset järjestävät itse oman jätehuoltonsa. Pääkaupunkiseudulla jätehuollossa on noudatettava jätelain lisäksi HSY:n laatimia jätehuoltomääräyksiä. HSY huolehtii lisäksi Kirkkonummen kunnallisesta jätehuollosta sopimusperusteisesti.
HSY:n vastuulla on myös alueen asukkaiden vaarallisen jätteen (aiemmin ongelmajätteen) keräys. Sen sijaan muun muassa paperin sekä sähkö- ja elektroniikkaromun jätehuolto noudattaa tuottajavastuuperiaatetta eli tuottajien on huolehdittava näiden jätelajien keräyksestä, hyödyntämisestä ja muusta jätehuollosta.
HSY:llä ei ole omia jäteautoja, vaan kuljetus tilataan kilpailuttamalla alan yrityksiltä.
HSY tarjoaa jäteneuvontaa muun muassa lajittelusta ja jätteen vähentämisestä alueen kotitalouksille ja julkisille toimijoille.
HSY:n Sortti-asemille voi tuoda maksutta monia kodeissa kertyneitä jätteitä, kuten sähkölaitteita, kotitalouksien vaarallisia jätteitä, metallia, kartonkia, pahvia, paperia, lasipurkkeja. Lisäksi Sortti-asemille voi tuoda maksullista jätettä, kuten puutarhajätettä ja risuja, puujätettä, muovia, kipsiä, eristevillaa, painekyllästettyä puuta, kiviainesta, palamatonta (kuten lavuaarit, ikkunalasit) ja sekajätettä.[3] Pääkaupunkiseudulla keväisin kiertävät keräysautot ottavat vastaan kodin vaarallisia jätteitä, sähkölaitteita ja metalliromua.[4]
Eri puolilla pääkaupunkiseutua ja Kirkkonummea on Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n vastuulla olevia kierrätyspisteitä, joissa kerätään lasia, paperia, kartonkia, pienmetallia ja vaatteita sekä joissakin muovipakkauksia.[5]
Vesihuolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vedenpuhdistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suurin osa Helsingin seudun talousvedestä tulee Päijänteestä, josta se johdetaan 120 kilometriä pitkää kalliotunnelia pitkin pääkaupunkiseudulle. Tunnelin 64 kilometrin pituinen pohjoisosa peruskorjattiin vuonna 2001 ja noin 56 kilometrin pituinen eteläosa vuonna 2008.
Päijännetunnelin on suunnitellut ja rakennuttanut Pääkaupunkiseudun Vesi Oy.
Raakavesi otetaan 26 metrin syvyydestä ja 350 metrin päässä rannasta, jolloin lämpötila pysyy tasaisena kautta vuoden. Vuosittain vettä otetaan Päijänteestä noin 86 miljoonaa kuutiometriä.
Talousvesi puhdistetaan Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksissa. Vedenpuhdistusprosessi on samanlainen molemmilla laitoksilla. Raakaveden sisältämä humus saostetaan ferrisulfaatilla. Syntynyttä sakkaa hämmennetään selkeytyksen parantamiseksi, minkä jälkeen sakka erotetaan vedestä selkeytysaltaissa ja hiekkasuodattimissa. Vedessä mahdollisesti olevat bakteerit tuhotaan otsonilla, joka myös parantaa veden hajua ja makua. Tämän jälkeen veteen syötetään hiilidioksidia, joka lisää veden alkaliteettia ja vähentää siten korroosiota vesijohtoverkostossa. Jäljellä olevaa orgaanista ainesta poistetaan vielä aktiivihiilisuodatuksessa, jonka jälkeen seuraa UV-desinfiointi.
Lopuksi veteen lisätään sidottua klooria eli klooriamiinia bakteerikasvun rajoittamiseksi jakeluverkossa. Veden pH säädetään kalkkivedellä ja veteen syötetään tässä vaiheessa vielä lisää hiilidioksidia alkaliteetin säätämiseksi sopivalle tasolle vesijohtoverkossa.
Vedenpuhdistuslaitosten käyttölaboratoriot ja pääkaupunkiseudun kaupunkien terveydensuojeluviranomaiset valvovat veden laatua. Vesijohtovesi täyttää sekä Suomen että EU:n asettamat laatuvaatimukset ja -suositukset.
Jätevedenpuhdistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
HSY käsittelee 1,2 miljoonan asukkaan jätevedet pääkaupunkiseudulla. Jokainen asukas tuottaa vuorokaudessa noin 160 litraa jätevettä, joka puhdistetaan Viikinmäen tai Suomenojan jätevedenpuhdistamoilla. Parhaillaan Espooseen rakennetaan uutta Blominmäen jätevedenpuhdistamoa. Se valmistuu vuonna 2022 ja korvaa nykyisen Suomenojan jätevedenpuhdistamon.
Puhdistamoiden kuormituksesta viidennes on peräisin alueen teollisuudesta. Helsingin keskustan sekaviemäröidyiltä alueilta myös sadevedet päätyvät jätevedenpuhdistamolle.
Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamolla jätevedestä poistetaan kiinteät ja happea kuluttavat aineet sekä fosfori noin 95-prosenttisesti sekä typpi Viikinmäessä noin 90-prosenttisesti ja Suomenojalla 70-prosenttisesti.
Jätevedenpuhdistusprosessi perustuu aktiivilietemenetelmään ja se sisältää kolme vaihetta: mekaanisen, biologisen ja kemiallisen puhdistuksen. Prosessi vie kokonaisuudessaan vajaan vuorokauden.
Mekaanisessa puhdistuksessa jätevedestä erotetaan kiinteät hiukkaset kuten hiekka, sora, rasva ja muu sekajäte eli välpe. Jätevedessä on runsaasti fosforia, joka on peräisin ihmisten käyttämästä ruuasta ja esimerkiksi pesuaineista. Kemiallisessa puhdistuksessa jätevedessä oleva fosfori saostetaan rautasuolan avulla ja se sitoutuu osaksi lietettä. Biologinen puhdistus hyödyntää jäteveden luontaista bakteerikantaa, jonka avulla jätevedestä hajotetaan siinä oleva orgaaninen aines. Jäteveden sisältämä typpi puhdistetaan myös biologisesti bakteerien avulla ja typpi yhdisteet muuntuvat bakteeritoiminnan tuloksena typpikaasuksi, joka vapautuu ilmakehään.
Jätevedestä poistettavan lietteen sisältämä orgaaninen aines hyödynnetään mädättämällä se hapettomissa olosuhteissa. Mädätyksessä syntyy biokaasua eli metaania. Kaasu kerätään molemmilla puhdistamoilla talteen ja biokaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä laitosten omaan käyttöön. Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla syntyvä liete jatkojalostetaan puutarha- ja nurmikkomullaksi Sipoossa, Metsäpirtin kompostointikentällä. Vapo käsittelee Suomenojan lietteet kompostoimalla Nurmijärvellä ja komposti loppusijoitetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen verhousmateriaaliksi.
EU:n vesipuitedirektiivi määrittelee jätevedenpuhdistuksen minimitason. Suomella on kuitenkin omat tiukemmat kansalliseen lainsäädäntöön perustuvat vaatimukset puhdistuksen tasosta erityisesti fosforin kohdalla. HSY:n jätevedenpuhdistamoiden toimintaa tarkkailee Uudenmaan ELY-keskus, ja puhdistamoiden toiminta pohjautuu voimassa oleviin ympäristölupiin.
Vesijohto- ja viemäriverkosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesihuoltoverkostojen välityksellä pääkaupunkiseudun asukkaille toimitetaan puhdasta vettä ja huolehditaan jäte- ja huleveden poisjohtamisesta. Jätevedet johdetaan puhdistettavaksi Espoon Suomenojan puhdistamolle ja Helsingin Viikinmäen puhdistamolle. Pääkaupunkiseudun vesijohto- ja viemäriverkostoon on liittynyt noin 98 prosenttia alueen asukkaista.
Pääkaupunkiseudun vesijohtoverkoston kokonaispituus on noin 3 000 kilometriä, josta noin 300 kilometriä on päävesijohtoja, jotka johtavat vettä vesitorneihin ja suuriin kulutuskeskuksiin. Pääjohdoista haarautuvat jakelujohdot, joihin kiinteistöt liittyvät omilla tonttivesijohdoillaan. Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla on kussakin neljä käytössä olevaa vesitornia.[6]
Osa tärkeimmistä päävesijohtoyhteyksistä on varmistettu kalliotunneleihin asennetuilla vesijohdoilla. Tunneleissa johtojen kuntoa pystytään seuraamaan säännöllisesti ja ne ovat suojassa routa- ym. rasituksilta. Tunnelit sijaitsevat 30–80 metrin syvyydessä, joten ne eivät haittaa yhteiskunnan normaalitoimintoja tai myöhempää maankäyttöä.
Vedenjakelun varmistamiseksi vesijohtoverkosto on rakennettu rengasmaiseksi. Verkosto on varustettu sulkuventtiilein, joilla putkirikon aiheuttama jakelukatkos saadaan rajatuksi mahdollisimman suppealle alueelle. Vedenjakelujärjestelmän toimintaa seurataan kaukovalvontajärjestelmällä. Vesitornit ja paineenkorotusasemat sekä tärkeimmät venttiiliristikot ovat kauko-ohjauksen piirissä.
HSY seuraa jakeluverkoston veden laatua säännöllisesti ottamalla vesinäytteitä eri puolilla verkostoa olevista näytteenottopaikoista. HSY:n vesihuollon käyttölaboratorion lisäksi veden laatua valvovat kaupunkien omat terveydensuojeluviranomaiset.
Pääkaupunkiseudun viemäriverkoston kokonaispituus on noin 4 900 kilometriä, josta jäte- ja sekavesiviemäreitä on noin 2 700 km ja hulevesiviemäreitä noin 2 200 km. Kallioon louhittuja viemäritunneleita on noin 80 kilometriä.
Pääkaupunkiseudulla on käytössä kaksi viemäröintijärjestelmää. Helsingissä kantakaupungin ulkopuolella sekä Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa on käytössä erillisviemäröinti, jossa vain jätevedet johdetaan viemärissä jätevedenpuhdistamolle ja hulevedet lähimpään vesistöön. Helsingin kantakaupunki on pääosin sekaviemäröityä aluetta, jossa sekä jäte- että hulevedet johdetaan samassa viemärissä Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Sekaviemäreiden osuus on noin 6 prosenttia viemäreiden kokonaispituudesta.
Jätevesiviemäröinti pyritään suunnittelemaan siten, että jätevesi virtaisi jätevedenpuhdistamolle painovoiman avulla. Maaston korkeuseroista johtuen se ei kuitenkaan aina ole mahdollista, vaan tarvitaan jätevedenpumppaamoita. Pääkaupunkiseudulla on käytössä yli 500 jätevedenpumppaamoa, joita valvotaan ja ohjataan kaukovalvontajärjestelmällä Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoilta.
HSY rakentaa uutta vesihuoltoverkostoa sitä mukaa kuin kaupungit päättävät verkoston piiriin saatettavien kaava-alueiden rakentamisesta. Vesihuoltoverkoston laajentamistyö tehdään yhteistyössä kaupunkien maankäytön ja teknisen toimialan kanssa.
HSY on Suomen suurimpia maanalaisten putkistojen saneeraajia. Saneerauksessa ei ole olemassa vain yhtä joka kohteeseen sopivaa menetelmää, vaan teknisesti ja taloudellisesti edullisin menetelmä arvioidaan tapauskohtaisesti. Pääosa viemäreistä saneerataan viemärikaivojen kautta sujuttamalla ilman kaivutöitä. Vesijohtoja saneerataan sekä aukikaivamalla että niin sanotuilla no-dig-menetelmillä, jotka vaativat melko vähän kaivamista.
Seutu- ja ympäristötieto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
HSY:n seutu- ja ympäristötiedon tehtäviä ovat ilmanlaadun seuranta, seudullinen ilmasto- ja kiertotaloustyö sekä seudullisen tiedon tuottaminen, jalostaminen ja tietopalvelu. HSY mittaa pääkaupunkiseudun ilmasta merkittävimpiä haitallisia epäpuhtauksia, kuten pienhiukkasia ja typenoksideja. HSY:n verkkosivuilta voi seurata pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan ilmanlaatua reaaliaikaisesti.
HSY edistää ja seuraa aktiivisesti pääkaupunkiseudun ilmastostrategioiden toteuttamista. HSY:ssä lasketaan vuosittain pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt ja tuotetaan tietoa pääkaupunkiseudun jätemääristä ja kierrätysasteesta. HSY toimii aktiivisesti ilmasto- ja kiertotalouden TKI-hankkeissa. HSY ylläpitää seudullista perusrekisteriä (SePe), jonka pohjalta tuotetaan pääkaupunkiseutua koskevia rekisteri- ja paikkatietoaineistoja suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. HSY tuottaa raportteja ja katsauksia sekä avointa dataa muun muassa pääkaupunkiseudun rakennetusta ympäristöstä, tonttivarannosta, yritystoiminnan sijoittumisesta sekä pendelöinnistä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Pöytäkirja (pdf) HSY Yhtymäkokouksen pöytäkirja. 17.6.2009. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. Viitattu 20.4.2013. [vanhentunut linkki]
- ↑ Salomaa, Marja: Asukkaita kehotetaan säilyttämään jätteitä parvekkeella pääkaupunkiseudulla lakon vuoksi Helsingin Sanomat. 15.2.2023. Viitattu 15.2.2023.
- ↑ Sortti-asemat www.hsy.fi. Viitattu 9.12.2022.
- ↑ Kiertävät keräysautot www.hsy.fi. Arkistoitu 9.12.2022. Viitattu 9.12.2022.
- ↑ Rinki-ekopisteet | Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy Rinkiin. Viitattu 9.12.2022.
- ↑ Vesitornit HSY. Arkistoitu 15.5.2020. Viitattu 18.1.2018.