Helsingin yliopiston kirjasto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee vuonna 2010 aloittanutta kirjastoa. Aiemmin Helsingin yliopiston kirjastona tunnetusta Kansalliskirjastosta on oma artikkelinsa.
Helsingin yliopiston pääkirjasto
Helsingin yliopiston pääkirjasto toimii Kaisa-talossa Kaisaniemenkadun varrella.
Helsingin yliopiston pääkirjasto toimii Kaisa-talossa Kaisaniemenkadun varrella.
Sijainti Helsinki
Perustettu 1. tammikuuta 2010

Helsingin yliopiston kirjasto (lyhenne HULib) on 1. tammikuuta 2010 toimintansa aloittanut Helsingin yliopiston erillislaitos, joka kokoaa yliopiston aiemmin erillään toimineet tiede- ja tiedekuntakirjastot sekä Opiskelijakirjaston yhdeksi hallinnolliseksi kokonaisuudeksi. Kirjastolla on toimipaikat Kaisa-talossa Keskustakampuksella, Kumpulassa, Meilahdessa ja Viikissä. Kansalliskirjasto jatkaa kuitenkin omana erillislaitoksenaan.

Helsingin yliopiston kirjastossa on kaksi oppimiskeskusta. Oppimiskeskus Aleksandria sijaitsee pääkirjaston yhteydessä Fabianinkadulla ja oppimiskeskus Minerva sijaitsee entisen käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjaston tiloissa Siltavuorenpenkereellä.

Helsingin yliopiston kirjastossa käy vuosittain noin kaksi miljoonaa asiakasta ja lainauksia tehdään 2,5 miljoonaa. Kirjastolla on laajat painettujen ja elektronisten aineistojen kokoelmat. Painettua materiaalia on 80,7 hyllykilometriä. Elektronisia lehtiä on käytettävissä yli 34 000 ja e-kirjoja yli 611 000.[1]

Kirjaston käyttöoikeus on kaikilla ja lainaoikeus yli 15-vuotiailla Suomessa asuvilla henkilöillä. Elektroniset aineistot ovat kaikkien asiakkaiden käytettävissä kirjastojen tiloissa ja yliopistolaisille myös yliopiston verkon kautta.

Kirjastolla on oma johtosääntö ja yliopiston rehtorin asettama johtokunta. Kirjaston johtajana on toiminut elokuusta 2022 lähtien ylikirjastonhoitaja Minna Niemi-Grundström. Kirjastolla on jokaisella kampuksella neuvottelukunta. Lisäksi kirjaston kehittämiseen osallistuu opiskelijatoimikunta.[2] Vuonna 2014 kirjastolla oli noin 200 työntekijää ja sen toimintakulut olivat 24,3 miljoonaa euroa.[1]

Toimipaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääkirjasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiotieteellisen, humanistisen, käyttäytymistieteellisen, oikeustieteellisen ja teologisen tiedekunnan kokoelmat sijaitsevat Helsingin yliopiston kirjaston pääkirjastossa. Tieteellisten kokoelmien lisäksi pääkirjastossa sijaitsevat yliopiston kirjaston kaunokirjallisuuden kokoelmat. Kirjastosta ja Aleksandriasta voi lainata kirjojen lisäksi gradukärryjä, jotka ovat maisteriopiskelijoille tarkoitettuja, liikuteltavia säilytyslokeroita.

Kaisa-talon kävijäennätys on yli 9 200 asiakasta yhden päivän aikana. Ennätys saavutettiin 16. helmikuuta 2016.[3]

Kumpulan kampuskirjasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kumpulan kampuskirjasto sijaitsee yliopiston kampuksella Kumpulassa. Kirjasto tarjoaa tietopalveluja matematiikasta ja luonnontieteistä. Se on avoin kaikille tieteestä kiinnostuneille opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien lisäksi.

Helsingin yliopiston kirjaston elektroniset aineistot ovat kaikkien kirjaston asiakkaiden käytössä. Kirjastosta löytyvät opintovaatimusten mukaiset kurssikirjat fysiikan, geofysiikan, geologian, kemian, maantieteen, matematiikan, meteorologian, seismologian, tietojenkäsittelytieteen, tilastotieteen ja tähtitieteen aloilta.[4]

Meilahden kampuskirjasto Terkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meilahden kampuskirjasto Terkko sijaitsee lääketieteellisen tiedekunnan läheisyydessä Meilahdessa. Se tarjoaa terveyteen ja lääketieteeseen liittyvää tietoa niin opiskelijoille, tutkijoille, lääkäreille, hoitoalalla toimiville kuin kaikille terveydestä kiinnostuneille.

Terkko vastaa Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) tietopalveluista sekä toimii WHO:n tietopalvelukeskuksena Suomessa.[5]

Viikin kampuskirjasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viikin kampuskirjasto sijaitsee Infokeskus Koronassa Viikin kampuksella. Kirjasto tarjoaa tietoa bio- ja ympäristötieteistä, maatalous- ja metsätieteistä, farmasiasta ja eläinlääketieteestä. Se on avoin kaikille yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan lisäksi[6].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Avainlukuja Vuosikertomus 2014. Helsingin yliopiston kirjasto. Viitattu 18.9.2015.
  2. Organisaatio Helsingin yliopiston kirjasto. Viitattu 25.9.2015.
  3. Ristikartano, Veera: Suomen suosituin oppimisympäristö Kaisa-talo vetää yli 9 000 kävijää päivässä 1.3.2016. Helsingin yliopisto. Viitattu 5.3.2016.
  4. Kumpulan kampuskirjasto | Helsingin yliopiston kirjasto www.helsinki.fi. Viitattu 24.9.2015.
  5. Meilahden kampuskirjasto Terkko | Helsingin yliopiston kirjasto www.helsinki.fi. Viitattu 24.9.2015.
  6. Viikin kampuskirjasto | Helsingin yliopiston kirjasto www.helsinki.fi. Viitattu 25.9.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]