Heliakkinen nousu
Heliakkinen nousu on tilanne, jossa taivaankappale, esimerkiksi tähti, nousee aamulla vähän ennen Aurinkoa niin, että sen voi havaita ennen kuin Aurinko valaisee taivaan. Taivaankappaleen heliakkisella nousulla viitataan ensimmäiseen päivään, jolloin kyseinen taivaankappale voidaan nähdä aamutaivaalla. Sitä edeltävinä aamuina Aurinko vielä nousi samanaikaisesti sen kanssa tai vain vähän myöhemmin, estäen sitä näkymästä. Muutos johtuu siitä, että Aurinko liikkuu tähtien suhteen itään noin asteen verran päivässä.[1]
Kohteiden heliakkista nousua on käytetty vuodenaikojen ajoittamiseen monessa kulttuurissa. Esimerkiksi muinaiset egyptiläiset käyttivät Siriuksen heliakkista nousua merkkinä Niilin tulvien alkamista. Etelässä, jossa hämärä on hyvin lyhyt, tähdet näkyvät vielä juuri ennen auringonnousua. Suomessa heliakkista nousua on vaikea käyttää ilmiöiden ajoittamiseen, sillä hämärä kestää pitkään ja taivas vaalenee jo kauan ennen auringonnousua.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Hannu Karttunen: Heliakkinen nousu Turun yliopisto. Viitattu 22.5.2018.