Heksamiini

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Heksamiini
Hexamine.svg
Hexamine-3D-balls.png
Tunnisteet
CAS-numero 100-97-0
SMILES C1N2CN3CN1CN(C2)C3 [1]
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C6H12N4
Moolimassa 140,196 g/mol
Tiheys 1,27 g/cm3[2] g/cm³
Sulamispiste > 200 °C (sublimoituu)[2]
Liukoisuus 81,3 g/100 ml (12 °C)[3]

Heksamiini eli heksametyleenitetramiini, metenamiini tai urotropiini (C6H12N4) on heterosyklinen amiini, joka muistuttaa rakenteeltaan adamantaania. Yhdistettä käytetään muun muassa orgaanisessa synteesissä.

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huoneenlämpötilassa heksamiini on valkoista kiinteää ainetta. Se liukenee kohtuullisesti veteen ja kylmään paremmin kuin kuumaan. Se liukenee myös etanoliin, metanoliin ja kloroformiin. Yhdiste on heikko emäs ja sen vesiliuoksen pH on tyypillisesti 8–8,5. Vedessä se hajoaa hitaasti ammoniakiksi ja formaldehydiksi ja hapot nopeuttavat tätä reaktiota. Kuumennettaessa yli sublimoitumislämpötilan yhdiste hajoaa muodostaen muun muassa sinihappoa.[2][3][4]

Valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heksamiinia valmistetaan joko ammoniakin ja formaldehydin vesiliuosten tai kaasumaisen ammoniakin ja formaldehydin välisellä reaktiolla. Tämän jälkeen heksamiini kiteytetään ja liuotin haihdutetaan. Näin saatu tuote on hyvin puhdasta, puhtausprosentti on tyypillisesti 99% ja sitä voidaan vielä parantaa uudelleenkiteytyksellä.[2][3][4]

4 NH3 + 6 CH2O → C6H12N4 + 6 H2O

Heksamiinin tärkein käyttökohde on toimia formaldehydin lähteenä fenoli-formaldehydihartseissa. Lisäksi siitä valmistetaan vulkanoinninkiihdyttimiä, korroosionestoaineita ja typpihapon kanssa reagoidessaan se muodostaa räjähdysaineena käytettävää heksogeenia.

Koska heksamiini hajoaa happamissa olosuhteissa muodostaen ammoniakkia ja formaldehydiä sitä käytetään hoidettaessa virtsatieinfektioita.[2][3] Vaikutus perustuu siihen, että formaldehydi on antibakteerinen aine. Tämän tarkoitukseen heksamiini käytetään tyypillisesti joko mantelihapon suolana mantelaattina tai hippurihapon suolana hippuraattina. Heksamiinia ei voida käyttää tähän tarkoitukseen potilailla, joilla on munuaisten vajaatoiminta.[5] Virtsateiden bakteereita tappavana metenamiini on aine, joka on ensimmäisenä osoitettu tehokkaaksi. Käytännössä lääkkeeksi aine sopii vain joko ensiavuksi, jolloin se tosin saattaa estää mikrobin tunnistamisen, sekä ennen muuta estolääkkeenä kroonisissa ja toistuvissa infektioissa. Metenamiinihippuraatti tunnetaan lääkkeenä kaupanimillä Hipeksal ja Hiprex.[6][7]

Lisäksi yhdistettä käytetään elintarvikkeissa säilöntäaineena ja sen E-koodi on E 239. Heksamiinin käyttö on Euroopassa sallittu elintarvikkeissa vain italialaisessa Provolone-juustossa. Yhdisteen päivittäinen enimmäismäärärajoitus eli ADI on 0,15 mg/kg/vrk.[8] Lääkkeenä heksamiinin ATC-koodi on J01XX05.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Methenamine – Substance summary NCBI. Viitattu 21. marraskuuta 2012.
  2. a b c d e Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 667. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
  3. a b c d Karsten Eller, Erhard Henkes, Roland Rossbacher & Hartmut Höke: Amines, Aliphatic, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000 Teoksen verkkoversio Viitattu 21.11.2012
  4. a b H. Robert Gerberich & George C. Seaman: Formaldehyde, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2004. Viitattu 21.11.2012
  5. S. S. Kadam: Principles of medicinal chemistry, s. 64. Pragati Books Pvt. Ltd., 2007. ISBN 978-8185790039. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 21.11.2012). (englanniksi)
  6. Pekka Männistö ja Jouko Tuomisto: ”Pääasiassa virtsatulehdusten hoitoon käytettävät mikrobilääkkeet”, Farmakologia ja toksikologia, s. 653. Kolmas painos. Helsinki: Kandidaattikustannus Oy, 1982. Isbn = 951-99395-7-1.
  7. Essi Kariaho (päätoim.): Pharmaca Fennica 2013 I. Helsinki: Lääketietokeskus, 2013. ISSN 0355-7472.
  8. E-koodiavain Evira. Viitattu 21.11.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.