Hejira

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hejira
Joni Mitchell
Studioalbumin Hejira kansikuva
Mitchellin itse suunnittelema kansi
Studioalbumin tiedot
 Julkaistu 1976
 Formaatti LP-levy
 Tuottaja(t) Joni Mitchell
 Kesto 52.18
 Levy-yhtiö Asylum Records
Joni Mitchellin muut julkaisut
The Hissing of Summer Lawns
1975
Hejira
1976
Don Juan’s Reckless Daughter
1977

Hejira on kanadalaisen laulaja-lauluntekijä Joni Mitchellin vuonna 1976 julkaistu jazzvaikutteinen studioalbumi, jota monet pitävät hänen parhaanaan albumien Blue ja Court and Spark ohella.[1] Se syntyi, kun Joni Mitchell halusi kehittää 1970-luvun puolivälissä omaa tyyliään folk-rockista jazzin suuntaan. Levyllä soittavat Mitchellin lisäksi muun muassa bassokitaristi Jaco Pastorius, kitaristi Larry Carlton ja rumpali John Guerin. Raidalla ”Furry Sings the Blues” vierailee huuliharppuineen Neil Young.[2]

Albumin laulut ovat Mitchellille tyypilliseen tapaan hyvin henkilökohtaisia ja perustuvat hänen mukaansa kolmeen vuosina 1975 ja 1976 tehtyyn matkaan: vierailu Bob Dylanin Rolling Thunder Review -kiertueella, jolloin Mitchellistä tuli kokaiinin käyttäjä; kesken jäänyt kiertue jonka aikana Mitchell lopetti suhteensa rumpali John Gueriniin; sekä automatkaan Los Angelesista mantereen läpi itärannikolle ja takaisin, menomatkalla seuranaan kaksi miespuolista ystävää ja paluumatkalla yksin. Albumin nimi Hejira tarkoittaa hidžraa, profeetta Muhammadin muuttoa Mekasta Medinaan vuonna 622.

Mitchell piti myöhemmin Hejiraa uransa kannalta hyvin merkityksellisenä. Kahtakymmentä vuotta myöhemmin 1990-luvun puolivälissä hän sanoi, että kuka tahansa olisi voinut kirjoittaa folk-henkisen ”Chelsea Morning” -laulun, mutta Hejiran lauluja ei kukaan muu olisi voinut tehdä.[3]

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hejira ei saavuttanut aivan Joni Mitchellin edellisten albumien myyntilukuja, mutta kriitikoiden arviot olivat alusta asti hyviä. Myöhemmin levy on arvioitu yhdeksi Mitchellin uran parhaista.

Hejira otettiin mukaan Robert Dimeryn vuonna 2006 julkaistuun kirjaan 1001 albumia jotka jokaisen on kuultava edes kerran eläessään. Mitchellin albumeista kirjaan pääsivät myös Blue (1971), Court and Spark (1974) ja The Hissing of Summer Lawns (1975).[4]

Kappaleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki sävellykset ja sanoitukset ovat Joni Mitchellin omia.

A-puoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Coyote – 5:01
  2. Amelia – 6:01
  3. Furry Sings the Blues – 5:07
  4. A Strange Boy – 4:15
  5. Hejira – 6:42

B-puoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Song for Sharon – 8:40
  2. Black Crow – 4:22
  3. Blue Motel Room – 5:04
  4. Refuge of the Roads – 6:42

Muusikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuten muillakin Mitchellin levyillä, myös Hejiran mustavalkoinen kansi on hänen itsensä suunnittelema. Idea lähti Joel Bernsteinin Wisconsinissa ottamista luistelukuvista, joissa Mitchellin musta viitta leviää kuin variksensiivet. Norman Seeff otti lisäkuvia Mitchellistä samoissa vaatteissa, Mitchell etsi tie- ja automatka-aiheisia arkistokuvia ja teki kaikesta kollaasin, joka viimeisteltiin retussiruiskulla saumattomaksi.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • O’Brien, Karen: Shadows and Light. Joni Mitchell, The Definitive Biography. Virgin Books 2002. ISBN 0 7535 0708 0.
  1. Daniels, Jack: Joni Mitchell, Hejira Remastered, Sunday Mercury (Birmingham, England), 14.1.2007. Vaatii HighBeam-tilauksen. Viitattu 23.12.2015.
  2. O’Brien 2002, sivut 181–182, 203.
  3. O’Brien 2002 s. 180.
  4. 1001 Albums You Must Hear Before You Die, Rocklist.net 7.12.2014. Viitattu 23.12.2015.
  5. O’Brien 2002 s. 178.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Hejira (album)