Heiti Talvik

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Heiti Talvik.

Heiti Talvik (9. marraskuuta 1904 Tartto, Viro18. kesäkuuta 1947 Tjumenin alue, Neuvostoliitto) oli virolainen runoilija.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heiti Talvik syntyi hyvinkoulutettuun tarttolaiseen lääkäriperheeseen. Hänen äitinsä oli pianisti. Vuonna 1924 hän lopetti yllättäen koulun ja siirtyi työskentelemään Kohtla-Järven öljyliuskekaivoksille. Samanaikaisesti hän kirjoitti runoja, joita hän lähetti kulttuurilehti Loomingin päätoimittajalle Friedebert Tuglasille.

Vuonna 1926 hän valmistui Pärnun iltalukiosta ja opiskeli vuodesta 1926 vuoteen 1934 filosofista kerrontaa Tarton yliopistossa.

Vuodesta 1928 lähtien Talvik omistautui enemmän lyriikalle. Vuonna 1934 hän julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa Palavik (suom. kuume), jonka avulla hänestä tuli tunnetuin virolainen runoilija ja kirjallisuuskerho Arbujadin (suom. shamaanit) jäsen. Kerhon jäsenenä toimi myös runoilija Betti Alver, joka avioitui Talvikin kanssa vuonna 1937.

Neuvostoliiton miehittäessä Viron Talvik lähetettiin Siperiaan, minkä jälkeen jäljet katosivat. Hänen uskotaan kuolleen kesäkuussa 1947 karkotuksen yhteydessä. Haudan sijaintia ei tiedetä.

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]