Heinolan pitäjänkirkko

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Heinolan pitäjänkirkko
Kirkko kuvattuna maantien yli kaakosta.
Kirkko kuvattuna maantien yli kaakosta.
Sijainti Kirkkotie 1
Heinolan kirkonkylä
Koordinaatit 61°15′06.7″N, 026°04′06.8″E
Seurakunta Heinolan seurakunta
Rakentamisvuosi 1755, tapuli 1834
Suunnittelija August Sorsa, kellotapuli Carl Ludvig Engel
Materiaali puu
Istumapaikkoja 800–900
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Heinolan pitäjänkirkko (vuoteen 2007 Heinolan maaseurakunnan kirkko) on Heinolan kaupungin kahdesta kirkosta vanhin. Kirkko sijaitsee entisen Heinolan maalaiskunnan kirkonkylässä Vanhan hautausmaan laidalla. Puinen tasavartinen ristikirkko on valmistunut vuonna 1755.[1] Heinolan kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät 1997, jolloin kaupunki- ja maaseurakunta muodostivat seurakuntayhtymän. Vuonna 2007 molemmat seurakunnat lakkautettiin ja perustettiin nykyinen Heinolan seurakunta.[2] Seurakuntien yhdistymiseen asti kirkko tunnettiin Heinolan maaseurakunnan kirkkona.[3]

Kirkko ja tapuli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kellotapuli.

Vuonna 1755 valmistuneen kirkon rakentajana pidetään August Sorsaa. Jokaisen sakaran jatkeena on eteinen tai muu tila. Sakarat kapenevat päitään kohti. Kirkon ainutlaatuisesti kuvioitu aumattu paanukatto on tehty 1820, aikaisemmin katteena oli lautakatto. Kirkossa tehtiin vuonna 1933 huomattavia muutoksia sekä sisätiloihin että ulkonäköön. Muutostyön suunnittelija oli arkkitehti Kauno S. Kallio.[1]

Erillisen, keskellä kirkkomaata seisovan 28 metriä korkean kellotapulin on suunnitellut Carl Ludvig Engel, tapuli valmistui 1834, rakennusmestarina oli Erkki Leppänen. Tapulin paanukatto on vuodelta 1998. Kirkonkelloja on kaksi. Aikaisempi kellotapuli oli ilmeisesti valmistunut samoihin aikoihin kuin kirkkokin.[1]

Kirkon sisätilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon urut ovat pneumaattiset 16-äänikertaiset urut, jotka ovat Kangasalan urkutehdas rakensi vuonna 1920. Saarnastuolin lisäksi kirkossa on myös lukkarintuoli, jossa lukkari johti virrenveisuuta silloin, kun kirkossa ei ollut vielä urkuja.[1] Alttaritaulu Jeesus kantaa ristiään on lahjoitus vuodelta 1820, sen maalaaja on ilmeisesti Lars Johan Källström. Kuorin molemmilla sivuilla on lasimaalaus.[1]

Kirkkoympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhan pappilan pihapiiriä.
Heinolan pitäjän kirkon sankarihaudat kesällä 2014

Kirkon ohi kulkeva maantie johti aikoinaan Heinolasta Mikkeliin. Järven rannalla olevan kirkonkylän maisemaan kuuluvat muun muassa kiviaitainen kirkkomaa, kirkko ja kellotapuli sekä maantien toisella puolella oleva 1860-luvulta peräisin oleva kirkonkylän pappila pihapiirin rakennuksineen ja puutarhoineen. Kirkkoympäristö sisältyy Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[4]

Sankarihautausmaan muistomerkki "Usko tulevaisuuteen" on kuvanveistäjä Paavo Mikkolan suunnittelema graniittiveistos, joka on paljastettu 11. syyskuuta 1950.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Heinolan pitäjänkirkko Heinolan seurakunta. Viitattu 27.12.2017.
  2. Heinolan seurakunnan historiaa Heinolan seurakunta. Viitattu 27.12.2017.
  3. Pitäjän kirkko ja pappila Heinolan kaupunki. Viitattu 27.12.2017.
  4. Heinolan maaseurakunnan kirkkoympäristö Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  5. Vanha hautausmaa Heinolan seurakunta. Viitattu 27.12.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]