Heinähukka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Heinähukka
naaras
naaras
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Imukärsälliset perhoset Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset perhoset Heteroneura
Yläheimo: Karvakehrääjämäiset Lasiocampoidea
Heimo: Karvakehrääjät Lasiocampidae
Alaheimo: Lasiocampinae
Suku: Macrothylacia
Laji: rubi
Kaksiosainen nimi

Macrothylacia rubi
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

  Heinähukka Wikispeciesissä
  Heinähukka Commonsissa

Heinähukka (Macrothylacia rubi) on karvakehrääjiin kuuluva keskikokoinen perhoslaji. Se kuuluu alkukesän yöperhosiin, mutta lajin tapaa helpoimmin toukkana.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinähukan koiraat ja naaraat eroavat ulkonäöltään jonkin verran. Koirasperhoset ovat punertavan ruskeita ja naaraat vaalean rusehtavanharmaita. Etusiiven poikki kulkee molemmilla sukupuolilla kaksi kapeaa, vaaleaa raitaa kun takasiipien väritys on tasainen. Erotuksena muista samantapaisista lajeista, heinähukan etusiivessä ei ole vaaleaa keskitäplää. Koirailla on tuuheat, sulkamaiset tuntosarvet. Siipiväli on 40–65 mm ja naarasyksilöt ovat selvästi koiraita kookkaampia.[2][3][4]

Nuori toukka on tumma ja siinä on kapeita, keltaisia poikkijuovia. Täysikasvuinen toukka on silmiinpistävä, jopa kymmensenttinen ja mustanruskea. Toukat ovat kokonaan tuuhean karvan peittämiä ja ihokontakti karvojen kanssa voi aiheuttaa voimakkaan allergisen reaktion.[5][6]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinähukka on hyvin yleinen laji Oulun korkeudelle saakka. Lentoaika on Suomessa kesäkuun alusta heinäkuun alkuun. [7][2]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji talvehtii täysikasvuisena toukkana ja tavallisimmin heinähukan tapaa syksyllä toukkien etsiessä talvehtimispaikkaa tai keväällä kun toukat lähtevät uudestaan liikkeelle. Toukat koteloituvat keväällä maahan rakentamansa harvan, putkimaisen kotelokopan sisään. Kotelovaihe kestää 5–8 viikkoa.[8]

Heinähukkaa tavataan kaikenlaisissa heinää kasvavissa ympäristöissä. Koiraat lähtevät lentoon iltapäivällä, yleensä aurinkoisella säällä. Naaraat piileskelevät kasvillisuuden seassa ja aktivoituvat vasta hämärän tullessa. Naaraat käyttävät feromoneja houkutellakseen koiraita luokseen. Molemmat sukupuolet lentävät valolle, naaraat koiraita useammin.[8][2]

Naaras munii noin 250 munaa heinille 30–40 munan ryhmiin. Toukat ovat aktiivisia öiseen aikaan.[8]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka elää monilla ravintokasveilla, mm. eri heinälajeilla (Poaceae), koivuilla (Betula), pajuilla (Salix), mustikalla (Vaccinium myrtillus), kanervalla (Calluna vulgaris) ja vadelmalla (Rubus idaeus). Talvehtinut toukka ja aikuinen perhonen eivät syö juurikaan mitään.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]