Heikki Valpola

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Heikki Jussi Valio Valpola (22. huhtikuuta 1946 Rauma, Suomi) on suomalainen säveltäjä.[1]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valpola suoritti musiikinteorian diplomin ja musiikinopettajan tutkinnon Sibelius-Akatemiassa 1972. Hänen opettajanaan sävellyksessä toimi muun muassa professori Jouko Tolonen.[1]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valpola on toiminut lehtorina Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1980 kansanmusiikin koulutusohjelmassa. Kullervo-kuoron johtajana Valpola toimi vuodesta 1984.[1]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valpola tunnetaan erityisesti uuden laululiikkeen käyttömusiikin säveltäjänä. Hänelle ominaisia ovat uusklassistiset kansanmusiikki- ja populaarimusiikistakin vaikutteita hakeneet sävellykset.[1] Hän on säveltänyt musiikkia teatteriin, elokuviin sekä myös kamarimusiikkia nuorille soittajille.[2]

Valpola on tehnyt tiivistä yhteistyötä 1970-luvulta alkaen muun muassa harmonikkataiteilija Matti Rantasen kanssa säveltäen useita nykymusiikkiteoksia harmonikalle, sisältäen sekä sooloteoksia että harmonikan sisältävälle kamarimusiikkikokoonpanolle suunnattuja töitä. Hänen harmonikkasävellyksensä ovat levinneet Suomen rajojen ulkopuolellekin muun muassa Mogens Ellegaardin, Mie Mikin, Marcel Azzolan ja Max Bonnayn esittäminä.[2]

Sävellyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Suuri Musiikkitietosanakirja 6 Seg-Ö, s. 204. Keuruu: Weilin + Göös ja Otava, 1992. ISBN 951-35-4730-2.
  2. a b Pierre Gervasoni: Heikki Valpola, Curriculum Vitae www.fimic.fi. 1996. Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus. Viitattu 21. maaliskuuta 2008. (englanniksi)