Heikki Väänänen (kirkonrakentaja)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Utajärven kirkko (1762)
Kiimingin kirkon kellotapuli (1777)

Heikki Väänänen eli Karahka-Väänänen[1] (s. 8. heinäkuuta 1724, Ylikiiminki - 2. toukokuuta 1789[2] Ylikiiminki) oli suomalainen kirkonrakentaja. Väänänen johti muun muassa vuonna 1764 rakennetun Utajärven kirkon ja kellotapulin rakennustöitä.[3] Karahkan kylästä kotoisin ollut talollinen oli erikoistunut eritoten kirkkojen kellotapuleiden rakentamiseen.[4]

Väänäsen vanhemmat olivat talollinen Tapani Väänänen ja Reeta Hiltunen Ylikiimingin Karahkan kylän Väänälän talosta. Hän oli Kiiminkijoen varteen 1500-luvun puolivälissä asettuneiden savolaisten uudisasukkaiden jälkeläinen. Väänänen hallitsi kotitaloaan yhdessä veljiensä kanssa, minkä takia hän saattoi olla pitkäänkin muualla rakennustöissä.[5]

Väänänen toimi kirkkoväärtinä vuodesta 1756. Hänen puolisonsa vuodesta 1752 oli Margareta Jaakontytär Suorsa (1727-1796).[5]

Väänäsen johtamat kirkonrakennus- ja korjaustyöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluksi Väänänen toimi kirvesmiehenä, mutta oman kotiseurakunnan saarnatuvan peruskorjaus 1748-1749 lienee ollut hänen vastuullaan. Haukiputaan kirkon kellotapulin rakentamisen yhteydessä 1751 hänet mainitaan jo pykynä eli rakennusmestarina. Tästä urkeni kolmisenkymmentä vuotta kestänyt ura, jonka aikana Väänäsen lasketaan rakentaneen toistakymmentä kellotapulia ja yhden eli Utajärven kirkon. Lars Pettersson pitää häntä myös Kuivaniemen vanhan kirkon rakentajana eikä Jaakko Suonperää. Väänäsen johdolla tehtiin myös kirkkorakennusten korjaustöitä.[5]

Väänäsen rakentamat tapulit olivat pohjalaismallisia ja kolmikerroksisia. Alinna oli neliömäinen läpikuljettava pohjakerros, joka muodosti kirkkopihan tuloväylän, sen päällä kapeampi neliömäinen kellohuone ja ylinnä kahdeksankulmainen lanterniini. Hänet tunnetaan myös tapuleiden kaarevista katto-osista, sisäänkäynneistä ja kelloaukoista. Tapuleihin mahtui yleensä kolme suurta kelloa.[5]

Rakennus Ajankohta
Haukiputaan kirkon kellotapuli 1751 [6]
Iin Pyhän Laurentiuksen kirkon kellotapuli 1753-1754 [5]
Ylikiimingin saarnatuvan kellotapuli 1754 [7]
Oulunsalon ns. uhrikirkon kellotapuli 1756 [5]
Muhoksen kirkon tornin uusiminen 1757 [5]
Iin Pyhän Laurentiuksen kirkon torni 1758 [5]
Kuusamon vanhan kirkon kellotapuli 1759 [5]
Hailuodon vanhan kirkon kellotapuli 1760 [5]
Pudasjärven kirkon kellotapuli 1761 [8]
Tyrnävän vanhan kirkon kellotapuli 1762 [5]
Utajärven kirkko 1762 [5]
Utajärven kirkon kellotapuli 1764 [3]
Rovaniemen vanhan kirkon kellotapuli 1765 [5]
Kuivaniemen vanhan kirkon kellotapuli 1765 [5]
Siikajoen kirkon kellotapuli 1765 [9]
Kempeleen vanhan kirkon kellotapuli 1768-1769 [10]
Simon kirkon kellotapuli 1773 [4]
Kemijärven kirkon kellotapuli ja saarnatuoli 1774 [11]
Muhoksen kirkon korjaus 1774 [5]
Kiimingin kirkon kellotapuli 1777 [5]
Kempeleen vanhan kirkon korjaus 1783 [5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Juhani Karanta: Utajärven kirkko 2003. Virma-projekti. Viitattu 8.3.2009.
  2. Hiski-tietokanta Viitattu 17.9.2014.
  3. a b Utajärven kirkko Utajärvi: Utajärven seurakunta. Viitattu 8.3.2009.
  4. a b Simon kirkko Simon: Simon kunta. Viitattu 8.3.2009.
  5. a b c d e f g h i j k l m n o p q Jouko Vahtola: Väänänen, Heikki (1724-1789). Suomen Kansallisbiografia. Osa 10. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. Sivu 771.
  6. Haukiputaan kirkko Haukipudas: Haukiputaan seurakunta. Viitattu 8.3.2009.
  7. Ylikiimingin seurakunnan historiaa Oulu: Oulun ev. lut. seurakuntayhtymä. Viitattu 8.3.2009.
  8. Kirkko (Kellotapuli) Pudasjärvi: Pudasjärven seurakunta. Viitattu 8.3.2009.
  9. Emäseurakunnaksi (Parempia kuin paavolalaiset) 8.10.2007. Siikajoki: Siikajoen kunta. Viitattu 8.3.2009.
  10. Kulttuurikohteet (1. Kirkonmäki) Kempele: Kempeleen kunta. Viitattu 8.3.2009.
  11. Kemijärven seurakunnan vaiheita Kemijärvi: Kemijärven seurakunta. Viitattu 8.3.2009.