Heikki Lankinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Heikki Lankinen (3. maaliskuuta 1898 Käkisalmi23. huhtikuuta 1948 Jyväskylä) oli suomalainen arkkitehti.[1]

Henkilöhistoria ja ammattiura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lankisen vanhemmat olivat ajuri Matti Lankinen ja Maria Immonen ja puoliso vuodesta 1930 Ilta Maria Öberg. Lankinen kirjoitti ylioppilaaksi Käkisalmen yhteiskoulusta 1918 ja opiskeli sen jälkeen Helsingissä Teknillisessä korkeakoulussa. Arkkitehdiksi hän valmistui 1924. Lankinen toimi Oulun läänin apulaisarkkitehtina vuosina 1924–1927 ja edelleen vuoteen 1932 saakka virkaatekevänä lääninarkkitehtina. Huhtikuussa 1932 Lankinen siirtyi Viipurin läänin rakennuskonttorin palvelukseen työskennellen Viipurissa talvisodan loppuvaiheeseen maaliskuuhun 1940 saakka. Hän toimi muun muassa virkaatekevänä piiriarkkitehtina, joka oli entinen lääninarkkitehdin virka. Hän vastasi myös muun muassa ilman urakoitsijaa rakennetun Viipurin maakunta-arkiston työmaan johtamisesta.[1]

Lankinen piti myös omaa toimistoa, jossa hän toteutti suunnittelu- ja rakennuttamistöitä, teki asemakaavoituksia ja muun muassa osallistui Kemin kaupungin rakennusjärjestyksen laadintaan. Talvisodan jälkeen Lankinen työskenteli Turussa ja palasi jatkosodan myötä jälleen perheineen Viipuriin. Sodan jälkeen hän toimi vuosina 1944–1945 vastaperustetun Lahden teollisuuskoulun ensimmäisenä rehtorina ja vuonna 1946 kolmen kuukauden ajan Turun rakennustarkastajana, kunnes hänen oli pakko siirtyä eläkkeelle vakavien sydänvaivojen vuoksi. Lankinen vietti viimeiset vuotensa maaseudulla Jyväskylän maalaiskunnassa ja kuoli Jyväskylässä 50-vuotiaana huhtikuussa 1948.[1]

Töitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]